Johtoryhmien kiinnostus tekoälyä kohtaan kasvoi merkittävästi kevään 2023 aikana Jukka Saksin toteuttamissa viestintävalmennuksissa, joihin hän oli sisällyttänyt tekoälyn, arvojen, sekä työn murroksen näkökulmia. Saksi päätti selvittää viestintäjohtajilta, miten tekoäly vaikuttaa viestinnän arkeen ja johtamiseen.

40 viestintäjohtajan syvähaastattelua

Saksi syvähaastatteli 40 viestintäjohtajaa erikokoisista organisaatioista eri toimialoilta toukokuussa 2023. Heiltä kysyttiin organisaatioiden vaiheesta tekoälyn hyödyntämisessä, sekä tekoälyn herättämistä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Myös tekoälyn vaikutuksista työnkuviin ja viestintäpalveluiden hankintaan keskusteltiin.

KUVIO: Selvityksen keskeiset kysymykset

Tekoälykuvat herättävät paljon mielipiteitä

Organisaatioiden kiinnostus tekoälyä kohtaan vaihtelee varovaisuudesta innostumiseen. Joissakin organisaatioissa on keskusteltu johtoryhmässä aiheesta, testattu tekoälyä ja saatu siihen koulutusta. Toisissa aiheesta ei ole jaettu juurikaan kokemuksia edes johdon kesken. Yleisesti viestintäjohto oli erittäin kiinnostunut tekoälyaiheesta.

Esimerkki tekoälykuvasta, jota näytettiin haastateltaville

Haastateltavilta kysyttiin mielipiteitä graafikko Miika Saksin luomiin tekoälykuviin. Aihe herätti mielipiteitä innostuksesta hämmennykseen. Moni tunnisti tekoälykuvien avulla saavutettavat huomio-, ajansäästö- ja taloudelliset hyödyt. Samalla kuitenkin tiedostetaan väärinkäytön mahdollisuudet, mikä korostaa vastuullisuuden merkitystä. Ylipäätään regulaation puute ja pelisääntöjen tarve tunnistetaan laajasti. Mietittiin myös sitä, mikä on aitoa ja mihin tarkoitukseen kuvia voisi käyttää.

KUVIO: Viestintäjohtajien tekoälyn käyttö

Tekoäly on ahkera apuri ja vastuu sisällöstä on tekoälyn käyttäjällä

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että luonnollista kieltä ymmärtävät tekoälysovellukset tulevat pian olemaan perusvaatimus ja työkalu jokaiselle viestinnän ja vaikuttamisen ammattilaiselle.

Tekoälysovelluksista pääosin ChatGPT:tä on hyödynnetty erilaisten sisältöjen luomisessa, kuten blogeissa, uutiskirjeissä, nettisivujen kirjoituksissa ja tiedotteissa. Sitä on käytetty myös käännöstöissä, sekä artikkeleiden tiivistämiseen ja some-sisältöjen luomiseen. Kaikki sovellusta käyttäneet ovat huomanneet, ettei tekoälyn faktoihin voi luottaa, vaan ne täytyy aina tarkistaa. Yleisesti tekoäly koetaan tietotyötä tehostavaksi apuriksi, mutta vastuu sisältöjen laadusta ja eettisyydestä on aina tekoälyn käyttäjällä.

KUVIO: SWOT viestinnän suhteessa tekoälyyn

Viestintäjohtajat profiloitiin neljään kategoriaan

Saksi jakoi selvityksen pohjalta viestintäjohtajat neljään pääryhmään suhteessa tekoälyyn: innostuneet visionäärit, innostuneet kokeilijat, hyödyllisyyden pragmatistit ja epävarmat skeptikot. Näiden ryhmien välillä oli eroja siinä, miten aktiivisesti he hyödynsivät tekoälyä ja miten innostuneita he olivat sen mahdollisuuksista. Kuviosta voi päätellä, että valtaosa sijoittui aiheesta innostuneiden joukkoon. Saksin mukaan samankaltaista jaottelua voi tehdä muistakin henkilöryhmistä, tiimeistä tai koko organisaatiosta.

KUVIO: Haastateltavien profilointi suhteessa tekoälyn käytön aktiivisuuteen ja innostukseen

Tunnistettiin laaja tarve koulutukselle

Selvityksessä nousi esiin useita eettisiä kysymyksiä, kuten sisältöjen aitous, vastuullinen viestintä ja tekijänoikeudet. Myös tiedon luotettavuus, tietosuojaongelmat ja tekoälyn käyttö rikollisiin tarkoituksiin, herättivät huolta. Selvityksen perusteella viestintäjohtajat tunnistivat tarpeen lisäkoulutukselle, joka käsittelee tekoälyä, vastuullisuutta, eettisyyttä, osallistamista ja erityisesti avointa viestintää organisaation johdon suhteesta tekoälyyn.

Tekoäly ja toimiympäristön muut murrokset huomioidaan valmennuksissa

Jukka Saksi on uudistanut johdon ja esihenkilöiden viestintävalmennuksiaan niin, että niissä huomioidaan tekoälyn heijasteet ja haetaan yhteisten näkemysten kautta organisaatiolle ydinviestiä, joka rakentaa tekoälymurroksessa pelon sijaan luottamusta ja uteliaisuutta. Lisätietoa valmennuksista tästä. 

Arvopohjaisen viestinnän johtamisen elementit

Saksi vetää yhteen haastatteluiden perusteella havainnot kolmesta suuresta muutosajurista, jotka vaikuttavat samaan aikaan toisiinsa viestinnän johtamisessa. Arvojen kasvanut valta, työn tekemisen murros ja tekoälyn kehitys, linkittyvät toisiinsa. Arvojen ja tekoälyn välilä syntyy vastuukysymyksiä. Arvot ja työn murros edellyttävät johtamiselta erityistä luottamusta. Tekoäly luo työn murroksen kanssa uudenlaisia muutoksia työrooleihin.

KUVIO: Arvopohjaisen viestinnän johtaminen

Organisaation taival tekoälyn parissa kannattaa tarinallistaa

Saksi esittää selvityksen perusteella suosituksina viestintäjohtajille tekoälykeskustelun avointa ja osallistavaa virittämistä, yhteisen näkemyksen rakentamista, sekä organisaation tekoälymatkan tarinallistamista.

Pelon sijaan fokus uteliaisuuteen ja valppauteen

Saksin mukaan on luonnollista, että media nostaa esiin myönteisten asioiden lisäksi sen, kuinka tekoäly vie ihmisiltä työpaikkoja. Hänen mukaansa vain avoimuus ja koko henkilökunnan osallistaminen tekoälymatkalle voivat rakentaa työyhteisöön kulttuurin, jossa muutokseen suhtaudutaan pelon sijaan uteliaasti ja valppaasti. Sidosryhmät haluavat tietää, mitä organisaatiossa tullaan tekemään tekoälyn suhteen. Se tulee heijastumaan nopeasti esimerkiksi työnantaja- ja palveluntuottajamielikuviin.

Viestintästrategiat täytyy päivittää

Koulutustarpeiden tunnistaminen ja viestintästrategioiden päivittäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä. Lisäksi suositellaan tekoälykuvien kokeilemista viestinnässä ja brändin huomioimista niissä.

Erityisesti Saksi rohkaisee avoimeen dialogiin ja sidosryhmien informoimiseen organisaation näkemyksestä tekoälyyn liittyen.

Voit avata selvityksen pdf-raportin linkistä, yhteystietoja ei tarvitse jättää.

Tarjoamme tukea murrosvaiheen johtamiseen ja viestintään:

Pyydä tarjous valmennuksesta tai puheenvuorosta!

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.