Sain sparrata isojen kaupunkien ja kuntien viestintäjohtoa tekoälymuutokseen ja sen viestintään liittyen. Tilaisuudessa syntyi loistavaa ja hyödyllistä kollegiaalista keskustelua tästä isosta muutoksesta, joka koskettaa kaikkia organisaatioita jollaint tavoin.

Tärkeä kysymys – kuka omistaa tekoälymuutoksen?

Eräs viestintäjohtajista nosti esille hyvin relevantin kysymyksen siitä, kuka omistaa tämän muutoksen organisaatiossa?. Kenen vastuulla on huolehtia tekoälyyn liittyvistä prosesseista, koulutuksista, valinnoista, näkemyksistä, johtopäätöksistä, pelisääntöjen luomisesta sekä arvoihin ja etiikkaan liittyvistä painotuksista?

Historiallinen tausta ja nykypäivän haasteet

Perinteisesti teknologian kehityshankkeet ovat kuuluneet tietohallinnon tai ICT-osaston alaisuuteen. Näiden osastojen vastuulla on ollut tekninen toteutus ja ylläpito.

Näkisin, että generatiivisen tekoälyn kohdalla tilanne on moniulotteisempi. Tekoäly ei ole pelkästään tekninen työkalu, vaan se vaikuttaa laajasti koko organisaation toimintaan, mukaan lukien viestintä, markkinointi, henkilöstöhallinto, organisaatiokulttuuri ja arvoihin liittyvät kysymykset.

Tekoälyn laaja vaikutusalue

Tekoälymuutoksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin tietotyötä tekeviin osastoihin, mutta erityisen merkittäviä ne ovat viestinnässä ja HR:ssä. Viestintä ja markkinointi hyötyvät tekoälyn kyvystä tuottaa ja analysoida sisältöä, kun taas HR voi käyttää tekoälyä mm. rekrytoinnissa, koulutuksissa, työnantajakuvan vahvistamisessa ja työtyytyväisyyden seurannassa.

Myös organisaatiokulttuuriin ja arvoihin liittyvät kysymykset korostuvat entisestään, kun tekoäly tuo mukanaan uusia eettisiä ja moraalisia pohdintoja.

Koko johtoryhmän vastuu

Onkin selvää, ettei yksittäinen henkilö, tiimi tai osasto voi ottaa täyttä vastuuta tekoälymuutoksen johtamisesta. Sen täytyy olla koko johtoryhmän yhteinen asia. Työn tekemisen tavat muuttuvat, arvoympäristöä haastetaan ja viestintä- ja mediaympäristö muuttuvat tekoälyn myötä. Johtoryhmän tulisikin luoda yhteinen näkemys siitä, miten tekoäly vaikuttaa organisaation toimintaan ja millaista kulttuuria halutaan rakentaa.

Kulttuurillinen muutos ja tunteiden hallinta

Tekoälymuutos on paljolti kulttuurillinen muutos, johon liittyy monenlaisia tunteita. Näiden tunteiden tunnistaminen ja niihin reagointi ennakoivasti on tärkeää. Avoimuus, oppien ja oivallusten jakaminen sekä psykologinen turvallisuus ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat kysyä ja kyseenalaistaa asioita vapaasti kaikilla organisaation tasoilla.

Ajattelisin, että onnistunut tekoälymatka alkaa johtoryhmästä ja siihen tarvitaan myös taloushallinnon tukea, jotta voidaan tehdä oikeita taloudellisia päätöksiä.

Osallistaminen ja jatkuva oppiminen

Tekemäni opas ”Ensiaskeleet generatiivisen tekoälyn käytölle” korostaa osallistamisen merkitystä. Epävirallisten tekoäly-tiimien muodostaminen, säännölliset tapaamiset ja kokemusten jakaminen ovatkin keskeisiä tekijöitä onnistuneessa muutoksessa​​. Jatkuva oppiminen ja koulutus varmistavat, että organisaatio pysyy ajan tasalla tekoälyn kehityksessä ja hyödyntämisessä.

Tekoäly ei ole vain tekninen hanke, vaan se muuttaa organisaation toimintaa laaja-alaisesti ja sen omistajuuden tulisi heijastaa tätä monimuotoisuutta. Kannustan asettamaan ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen muutoksen keskeiseksi mittariksi. 

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi”.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista,  TikTokista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.