Miten sinun työyhteisössäsi mitataan tekoälymatkan hyötyjä? Vai onko generatiiviseen tekoälyyn vielä tutustuttu systemaattisesti lainkaan?

Kaikki organisaatiot ovat samalla tekoälymatkalla

Jokainen työyhteisö on generatiiviseen tekoälyyn liittyen muutosmatkalla. Uusien työskentelytapojen opettelu ja oivaltaminen on jo systemaattista, aloitettu tai ainakin sitä pohditaan. Organisaatiot ovat siis samalla matkalla, mutta kulkevat matkaa eri kohdissa.

Miten generatiivinen Ai ja henkilöstön hyvinvointi liittyvät toisiinsa?

Olen tehnyt pienimuotoisia kyselyitä verkostoissani ja niiden perusteella näyttää, että hyvinvointia ei ole ajateltu keskeisenä muutosmittarina, vaan enemmänkin fokus on euroissa, mikä on tietysti ymmärrettävää. Siihen olemme ajan saatossa tottuneet, että muutosjohtamisen keskeiset mittarit ovat euroja ja prosentteja.

Ajattelisin kuitenkin, että ihmisten hyvinvointi on lopulta tärkein mittari, jotta työn tekemistä kannattaa muuttaa johonkin suuntaan ja muutos on kestävää. Niinpä keräsin konkreettisia vinkkejä siihen, miten työyhteisössä voidaan havainnoida ja mitata muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tekoälymuutoksen aikana.

Seitsemän vinkkiä mitata hyvinvointia:

1) Helpot pulssikyselyt: Aloita säännöllisten pulssikyselyjen lähettäminen työntekijöille. Kyselyjen tulee olla lyhyitä ja keskittyä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin – stressitasoihin, työn imun kokemukseen ja työn ja vapaa-ajan tasapainoon.

2) Tekoälyn käytön seuranta: Mittaa, kuinka paljon aikaa ihmiset käyttävät tekoälyn avustamiin tehtäviin. Tämän avulla voit arvioida, onko tekoäly todella vähentänyt manuaalista työtä ja mahdollistanut keskittymisen korkeamman tason tehtäviin.

3) Vapaamuotoiset haastattelut ja ideointisessiot: Järjestä tilanteita, joissa ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan tekoälyn käytöstä. Se edistää innovatiivisen kulttuurin syntymistä.

4) Riskien ja haasteiden kirjaaminen: On tärkeää olla realistinen ja tunnistaa mahdolliset riskit sekä haasteet, joita tekoälyn käyttöönotto tuo tullessaan. Kerää palautetta ja dokumentoi haasteet, jotta voit proaktiivisesti kehittää ratkaisuja niihin.

5) Onnistumistarinoiden jakaminen: Kerää ja jaa tarinoita siitä, miten tekoäly on parantanut työn laatua ja työntekijöiden hyvinvointia.

6) Innovaatiopisteiden seuranta: Kehitä mittareita, jotka seuraavat uusien, tekoälyn mahdollistamien ideoiden ja työtapojen käyttöönottoa. Näin voit mitata, kuinka innovaatiot vaikuttavat työyhteisöön ja työn laatuun.

7) Strategiset tavoitteet ja muutoksen hallinta: Aseta selkeitä tavoitteita tekoälyn käytölle ja seuraa, kuinka hyvin ne saavutetaan. Varmista, että muutoksen hallinta tukee työntekijöiden hyvinvointia läpi muutosprosessin.

Tekoälykoulutuksia johdolle ja viestintätiimeille

Toivottavasti vinkit ovat hyödyllisiä juuri sinun työyhteisösi tekoälymatkalla. Jos haluat keskustella siitä, miten generatiivinen tekoäly muuttaa työn luonnetta, johtamista, arvoja ja viestintää, ota vapaasti yhteyttä. Koulutan tekoälyn hyödyntämiseen erityisesti johtoryhmiä, esihenkilöitä ja viestintätiimejä. Tarjoa myös johtajille maksuttomia tekoälydemoja, joissa näytän konkreettisesti teamsin avulla, miten olen säästänyt aikaa ja parantanut työni laatua.

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.