Vaihdoimme ajatuksia johtajuusviestinnästä Pekka Saurin kanssa. Hän toimi haastatteluhetkellä Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Pekan mielestä johtaminen eri foorumeilla, fyysisissä kokouksissa ja sähköisessä ympäristössä pohjautuu kommunikaatioon. ”Ajattelu ei ole monologia, vaan mieluumminkin dialogia. Helposti yksinäisen ajattelijan nerokkuutta yliarvioidaan, johtamisessa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta.”

Vastuu tehdyistä päätöksistä

Johtamiseen liittyy viime käden vastuu päätöksistä. Hyvään johtamiseen kuuluu ”kultainen leikkaus” johtajan ratkaisujen ja johdettavan yhteisön dynamiikan kesken. ”Ihannetilanteessa organisaatio pyörii tehtyjen strategioiden ja tavoitteiden perusteella lähes omia aikojaan, ja johtajalta kysytään, jos asioihin tulee muutoksia.”

Toimintaympäristöä havainnoiva anturi

Pekan mukaan johtajan tulisi olla toimintaympäristön muutosta ymmärtävänä anturina organisaatiosta ulospäin. ”Jotta pysyy jyvällä, tarvitaan havaintoja ja kommunikaatiota.” Pekan johtamassa organisaatiossa on 7.500 työntekijää. ”Vastuullani on itsenäisiä virastoja, laitoksia ja yhtiöitä, joilla on omat johtajansa. Käytännön johtaminen tapahtuu näiden esimiesten kautta.”

Persoona on kiinnostavampi kuin organisaatio

Pekalla on tärkeä rooli kaupungin viestijänä. Hän on luultavasti aktiivisin kuntajohtaja sosiaalisen median käytössä. Twitteristä on muodostunut hänelle luonteva tapa kommunikoida tärkeiden sidosryhmien kanssa. Pekalla on Twitterissä yli 42.000 seuraajaa, ja vastaavasti Helsingin kaupungilla noin 8.000. Näyttää siis siltä, että persoona on organisaatiota kiinnostavampi. Pekka on psykologi ja tehnyt väitöskirjan psykologian tiedon tuottamisesta. ”Nyt ne asiat ovat tulleet todeksi, mitä 25 vuotta sitten yritin hahmottaa. Viestinnän osalta on epäreilua verrata minua muihin kuntajohtajiin, koska taustani antaa siihen etulyöntiasemaa.”

Viestin seuraajien määrä ei ole itseisarvo

Yhteen henkilöön kohdistunut seuraajamäärä on myös riski. Jos Pekalle tapahtuu jotain, eivät Twitter-seuraajat siirry mihinkään, vaan katoavat hänen mukanaan. Riskienhallinnan vuoksi tulisi organisaatiossa olla useampi taho, keiden viestiin sidosryhmät voivat samaistua. Pekka muistuttaa, että seuraajien määrä ei ole tärkeää, vaan että seuraajat ovat niitä, joihin halutaan jollain tavoin vaikuttaa.

Yhteisviestintää veronmaksajien kanssa

Aiemmin johtajien monikanavaista kommunikointia ei ole pidetty kovin tärkeänä. Pekaltakin on kysytty, koska hän ehtii tehdä ”oikeita töitä”, kun hän viestii Twitterissä. ”Siellähän minä teen töitä. Johtaminen on viestintää ja julkishallinnon legitimiteetin vahvistamiseen kuuluu, että ollaan veronmaksajien kanssa yhteisviestinnässä.” Ajattelu liittyy uudistuneeseen käsitykseen työstä ja viestinnästä.

Vuorovaikutuksella kohti yhteisöllisyyttä

Pekan mukaan suurin osa organisaatiosta on ymmärtänyt, ettei some ole ohimenevä muotioikku, vaan kaksisuuntainen kommunikaatio on tullut jäädäkseen. ”Tulevaisuudessa voi tulla viestintäkanavia, joita ei vielä hahmoteta. Keskeistä johdon viestinnässä on monenkeskisyys, kaksisuuntaisuus ja reaaliaikaisuus. Vuorovaikutuksella voidaan edistää myös yhteisöllisyyttä. Nyt ihmiset puhuvat kaupungista organisaationa, eivätkä yhteisönä, ja siihen toivoisin muutosta.”

Matala kynnys seurata keskustelua

Puhuimme Pekan kanssa siitä, että johdon viestinnästä on tehty vasta vähän tutkimusta. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntajohtajista 25 % käyttää somea jollain tasolla. ”Peruskynnys muodostuu ajatuksesta, että mokaan, enkä osaa viestiä.” Pekan viesti päättäjille on, että somen osalta kannattaa ensin seurata keskustelua ja kommentoida sitä, jos siltä tuntuu. ”Sillä tavoin tutustuu kanavan kulttuuriin ilman riskiä.”

Kuntia pitäisi markkinoida

Suomalaisilla kunnilla on potentiaalia kehittää markkinointiaan. ”Haasteena on vanha ajattelutapa, että ikään kuin kuntaa ei tarvitsisi markkinoida. Esimerkiksi Helsinki on brändinä arvokas ja sitä täytyy vahvistaa.” Pekka arvioi, että johtajilta puuttuu insentiivi markkinoida kuntaa. ”Ei ymmärretä sen tärkeyttä, kun ollaan lakisääteinen palveluorganisaatio, jonka pyörittäminen on kovassa myllerryksessä. Hallinnossa ei ole normaalia päiväjärjestystä, vaan jatkuvasti on jotain reformeja menossa. Siinä muutoksessa ei markkinointi ole kuntajohtajan ykkösprioriteettina.”

Kuntaa voi markkinoida sijoituskohteena ja tulevana työpaikkana

Kuntasektorilla ei nähdä johtajan oman viestinnän arvoa kunnan markkinoinnin ja vetovoiman kannalta. Pekan mukaan on tärkeää, että johtaja viestii itse. Silloin viestinnän tukifunktio ei ole dialogissa pääosassa, vaan substanssin hallitseva agentti itse, eli johtaja. Pohdimme Pekan kanssa, miten kuntajohtaja voisi käyttää Twitteriä ja LinkedIniä markkinoidakseen kuntaa esimerkiksi sijoituskohteena tai tulevaisuuden työpaikkana maan rajojen ulkopuolellekin. Kun kuntajohtaja jakaa sidosryhmilleen mielenkiintoista sisältöä, hän rakentaa samalla kunnan brändiä.

Viestintäkyvykkyys tulee näkymään johtajavalinnoissa

Pekka uskoo, että organisaation johtamiskyky on edelleen määräävä osaamisalue, mutta viestintäosaamisen merkitys kasvaa johtajavalinnoissa. Muutos tapahtuu esimerkkien kautta. ”Enää pelkällä virka-asemalla ei voi johtaa, se on lähinnä vaivaannuttavaa. Asioita tulee perustella, päätökset ja suunnitelmat täytyy kyetä oikeuttamaan. Tiedolla ei voi enää hallita, koska kaikki tieto on kaikilla käytössä.”

Monikanavaisen markkinoivan kuntajohtajan paalupaikka tarjolla

Reijo Karhinen vertasi Twitteriä tupailtaan, kun taas Pekka puhuu entisajan kirkonmäestä, jossa pystyi havainnoimaan, mitä kylällä tapahtui. Digitaaliset viestintäkanavat tarjoavat kuntajohtajille uusia markkinoinnin mahdollisuuksia. Esimerkiksi LinkedInin kautta tavoittaisi yrityspäättäjät, mutta kanavan potentiaalia ei hyödynnetä. Kilpailu on kovaa ja kuntajohtajien tulisi löytää itselleen luontevat viestintätavat, jotka palvelevat tärkeitä sidosryhmiä. Monikanavaisesti markkinoivan kuntajohtajan paalupaikka olisi nyt tarjolla. Sitä odotellessa kiitän Pekkaa mielenkiintoisesta keskustelusta ja toivotan menestystä dialogin johtamiseen!

Hyödynnä ilmaisia sisältöjä

Mikäli kiinnostuit itsesi tai organisaatiosi kehittämisestä kohti dialogia käyvää mediaa, kannattaa tutustua referenssitarinoihimme, hyödyntää ilmaisia oppaitamme tai kurkata palveluidemme sisältöjä.

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

PYYDÄ TARJOUS VALMENNUKSESTA