”Työ Järvenpään kaupungin viestintäjohtajana on opettanut huomaamaan, miten kuntalaisten palveluihin ja politiikkaan liittyvät teemat herättävä voimakkaitakin intohimoja.”

Heli Vastamäki aloitti tehtävässään helmikuussa 2019 ja työskenteli sitä ennen pitkään koulutuskuntayhtymässä viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Lisäksi työkokemukseen sisältyy useita vuosia tiedottajan ja myös toimittajan työtä. Monipuolinen viestintätausta antoikin oivan mahdollisuuden pohtia Helin kanssa kuntien johtamista, viestintää, osallistamista ja arvoja.

Kaupungin palvelut kiinnostavat asukkaita

Vaikka Helin edellinen työ oli myös poliittisesti ohjattua, yllätti kaupungin viestintään liittyvä mielenkiinto. ”Asukkaat ovat kiinnostuneita siitä, miten esimerkiksi kaavoitus, lasten koulut ja päiväkodit sekä sote-palvelut toteutetaan. Asioihin tartutaan hanakasti ja yksittäisiin sanankäänteisiin täytyy kiinnittää enemmän huomiota kuin aiemmissa tehtävissäni.”

Voimakkaat reaktiot liittyvät usein teemoihin, jotka ovat monimutkaisia ja vaikeita päätöksenteon kannalta. Järvenpään linja on, että kuntalaisia halutaan osallistaa keskusteluun ja pyrkiä avaamaan myös vasta suunnitteluasteella olevia hankkeita mahdollisimman avoimesti. Se ei ole kuitenkaan aina helppoa, vaan edellyttää pitkäjänteistä kulttuurinmuutostyötä.

Kuntaviestintä on haastavaa julkisuuden hallintaa

”Kaupungin viestinnän johtaminen on monelta osin julkisuuden hallintaa.”

Heli kertoo esimerkin haasteesta. ”Veimme palveluverkkouudistusta eteenpäin ja järjestimme kaupunkilaisille osallistavia työpajoja. Keskustelimme siellä erilaisista skenaarioista, joihin joudumme kaupunkina tulevaisuudessa ottamaan kantaa. Kerroimme, että eräs koulu saatetaan mahdollisesti lakkauttaa vuonna 2027, mutta mitään päätöksiä siitä ei olla tehty. Aihe herätti voimakkaita reaktioita. Ihmiset keräsivät adresseja, pystyttivät banderolleja ja some-keskustelu kävi kuumana.”

Arvojen toteuttaminen arjessa on muutosprosessi

Esimerkki kuvaa muutosta, jonka johtaminen on pitkäjänteistä työtä. Aiheeseen liittyy myös tietynlainen ristiriita. ”Kaupunkilaiset ovat pitäneet avoimuutta ja osallistamista tärkeinä Järvenpään arvoina. Kuitenkin kun arvoja sitten toteutettiin arjessa, aiheutti se hämmennystä, koska siihen ei oltu totuttu. Historia huomioiden koettiin, että jos jostain asiasta puhutaan ääneen, siitä on jo päätetty.”

Kyseisestä tapauksesta on opittu kaupungin johdossa. Jälkeenpäin arvioituna aikataulutavoitteet olivat liian kunnianhimoisia. Asioiden tuominen keskusteluun ennen päätöstentekoa edellyttää vielä parempaa valmistautumista. ”Mielipiteitä on laidasta laitaan, mutta silti ihmisiä on kuultava ennen päätösten tekemistä.”

Pelisilmä kehittyy ajan myötä

Järvenpää on Suomen kasvavimpia paikkakuntia, mikä tarkoittaa, että viestintä on ns. näköalapaikalla. ”Täytyy olla laaja tietämys monesta eri asiasta. Viestintäjohtajana ei ole mahdollista perehtyä asioihin syvällisesti niiden suuren määrän vuoksi, mutta täytyy tietää kaikesta jotain.”

Heli onkin tottunut ennakoimaan työhönsä liittyviä odotuksia ja haasteita koko ajan paremmin, kun organisaatio, käsiteltävät asiat ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi. ”Ajan myötä pelisilmä kehittyy ja viestien muotoilu helpottuu.”

Viestintäjohtaja on media

Osalla viestintäjohtajista ilmenee roolissaan turhaakin vaatimattomuutta. ”Joissain tilanteissa täytyy olla kykyä ja rohkeutta asettua myös framille ja tulla kasvollisesti esiin. Siinä ollaan kuitenkin johtamassa kuntaa ja aseman mandaatti täytyy lunastaa.”

Helin mielestä viestintäjohtaja on media, jota seurataan ja jolta odotetaan myös henkilökohtaista kasvollista näkyvyyttä. Yhteinen näkemys kaupunginjohtajan kanssa viestinnän roolista, merkityksestä ja sävystä on edellytys työssä onnistumiselle. ”Helpottaa valtavasti työtä, kun meillä on Olli Naukkarisen kanssa samankaltaiset näkemykset johtamisesta, avoimuudesta ja yhteisöllisyydestä. Silloin kokee, että voi aidosti tuoda viestinnän näkökulmaa kaupungin johtamiseen ja toimia ylimmän johdon luottopakkina.”

Rakentava viestintätyyli vähentää vihapuheen kohteeksi joutumista

Järvenpäällä on Facebookin vilkkaassa keskusteluryhmässä 33.000 jäsentä. Heli osallistuu välillä keskusteluun omilla kasvoillaan. ”Viestintämme sävy on määritelty niin, että se on rohkeaa, ihmiseltä ihmiselle ja selkeää. Kun ei itse ole hyökkäävästi liikenteessä, vaan tekee avaukset ja kommentoinnin rakentavasti, saa myös lähes poikkeuksetta osakseen asiallista kohtelua. Hyvin usein metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.”

Vihapuhe ja maalittaminen ovat kuitenkin kaikilla keskusteluareenoilla läsnä. Kaupungin tavoitteena on tarjota tietoa asioista, viestiä avoimesti ja auttaa. Joskus keskustelu kehittyy niin kulmikkaaksi, että on järkevämpää pysyä siitä poissa. ”Noudatamme linjausta, että emme esiinny politiikan ryhmissä aktiivisina, ellei meille tule suoria kysymyksiä. Niihin voimme vastata faktoilla ja tarvittaessa korjata väärää tietoa.”

Kuntiin liittyvään keskusteluun sisältyy myös salaliittoteorioiden kylvämistä ja tahallista väärinymmärrystä. ”Onneksi saamme kaupungilla erilaista palautetta verrattuna siihen, minkälaista kuvaa some helposti luo. Kun tapaamme ihmisiä kadulla, he ovat tyytyväisiä ja keskustelu on rakentavaa.”

Panostuksia kaupungin omaan mediaan

Heli näkee kuntaviestinnän roolin kasvavana. ”Vaikka talous on tiukka, ei viestinnän resursseista tulisi nipistää. Korona-aika on herättänyt ymmärtämään viestinnän merkityksen. Pienilläkin panostuksilla voidaan saada merkittävää vaikuttavuutta. On myös tärkeää, että viestintänäkökulma on kaupungin strategisella tasolla jatkuvasti mukana.”

Helin mielestä kuntaviestintä on vielä aika virastomaista. ”Olemme panostaneet kaupungin omaan mediaan ja jaamme sitä kautta esimerkiksi erilaisia tarinoita ja elävää kuvaa. Voimme monipuolisen ja monikanavaisen viestinnän avulla tavoittaa myös ruuhkavuosissa eläviä asukkaita. Uskomme, että sillä on positiivisia vaikutuksia sekä elinvoimaisuuteen että kaupunkimme maineeseen.”

Yhteistyö median kanssa tarjoaa win-win -mahdollisuuksia

Oma media on aiheuttanut paljon keskustelua sekä myös kritiikkiä median suunnasta. Viestinnän ja journalismin rajapinnat ovat murroksessa. Heli ei koe oman median taistelevan perinteisen median kanssa, vaan tarjoavan enemmänkin yhteistyömahdollisuuksia. ”Emme tee journalismia, vaan palvelemme asukkaitamme ja toteutamme samalla kaupungin markkinointia. Yhteistyö median kanssa tarjoaa erityisesti paikallistasolla erinomaisia win-win -mahdollisuuksia. Olen toimittajana urani aloittaneena iloinen siitä, että media toimii vallan vahtikoirana.”

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Kirjoittajasta:

Jukka Saksi     

viestintävalmentaja ja tietokirjailija

+358405018357

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Auttaa kiteyttämään arvoja ja viestimään luottamusta herättävästi. Konsultoi työyhteisöjä osallistamisen prosesseissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut 15 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen siirtymistään viestintäyrittäjäksi. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA-tutkinnon ja väitellyt tohtoriksi johtajuudesta. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy somesta nimellä @JukkaSaksi. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA