Olen lähiviikkojen aikana haastatellut 20 eri alojen päättäjää, jotka ovat jollain tavoin tekemisissä vanhuspalveluiden kanssa. Yksimielinen kommentti on ollut se, että tulevat vaalit vaikuttavat keskusteluihin, kannanottoihin ja reagointeihin. Koetaan riskinä itse teemalle, että asia politisoituu. Vaalit asettavat kaikille viestijöille maineansoja, jotka on hyvä huomioida. Erityisesti, jos keskusteluteemat alkavat nostaa lämpöarvoja.
Mediallistuneella toimiympäristöllä on hyvä muisti
Rohkaisen johtajia ja asiantuntijoita viestimään, mutta huomioimaan myös sen, että mediallistunut toimiympäristö muistaa kaiken sisällön, jota verkkoon tai someen laittaa. Myös ne myöhäisillan aikana kirjoitetut kärkkäät kommentit someen tai muihin keskusteluihin, jotka ovat lähteneet siitä, että joku sisältö on siellä koskettanut syvimpiä arvojamme. On ehkä syntynyt vahva reaktio, että väärät käsitykset on oikaistava ja vastapuoli on totaalisen väärässä.
Minkälaisen viestin haluat sidosryhmillesi itsestäsi välittää?
Kymmenet päättäjät ovat sanoneet minulle, että arvioivat tarkasti, minkälaisiin keskusteluihin osallistuvat tai reagoivat näkyvästi, koska heidän kohdallaan toiminta kytketään yleensä myös osaksi heidän edustamansa organisaation kannaksi. Vaikka toimitusjohtajan Twitter-profiilissa lukee ”mielipiteet ovat omiani”, ei se poista vastuuta tai sidosryhmien ajatusta siitä, että henkilö edustaa johtamaansa organisaatiota. Teema on haastava, koska sidosryhmät odottavat kasvollista vastuun kantamista viestinnän keinoin ja näkemysten esille tuomista. Kyse on paljolti siitä, millä otteella viestii. Sen voi jokainen päättää itse. Olellista on pohtia, minkälaisen viestin oma kommunikointityyli sidosryhmille välittää?
Rakentavuus vai vastakkainasettelun hakeminen?
Jotkut henkilöt hakevat tietoisesti vastakkainasettelua, halauvat herättää vahvoja tunteita ja reaktioita. Se on jokaisen oma valinta ja mahdollisuus. Toiminnan seuraukset tulee myös kestää, koska aika usein ”metsä vastaa siten kuin sinne huudetaan”. Useimmiten ratkaisukeskeinen ja rakentava viestintätyyli saa vastaan samankaltaista, kun pitää oman linjansa. Vaalien lähestyessä olen havainnut, miten jotkut aiemmin rakentavat viestijät ovat kärjistäneet viestiensä sisältöjä aika paljon. Suosittelen huomioimaan, että reaktiot eivät välttämättä lopu vaaleihin ja maine viestijänä rakentuu jokaisesta viestikohtaamisesta, oli media-areena sitten mikä tahansa. On inhimillistä toimia vaistojen varassa, mutta suosittelen erityisesti vastuuhenkilöille pohtia omaa viestintätapaa sen kautta, mikä vie omaa ja organisaation mainetta haluttuun suuntaan. Moni taho saattaa nimittäin seurata viestimistä, vaikka ei jätä siitä mitään ulkoisia merkkejä.
Systemaattisuus rakentaa viestintämainetta
Yleensä viestiville sattuu myös tipluja, ainakin itselleni. Niistä pääsee kuiville oikaisemalla virheen ja pyytämällä anteeksi. Jos systemaattisesti viestii tietyllä tavalla, sidosryhmät ymmärtävät yksittäisen viestin olevan tahaton moka. Jos taas viestintätyyli on toistuvasti toisia syyttelevä, riidanhaluinen ja henkilökohtaisuuksiin menevä, joutuu tekemään paljon töitä viestintämaineensa muuttamiseen.
Dialogista kevään odotusta!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
