Suomen työelämässä eletään murrosvaihetta, joka on kaikkea muuta kuin helppo. Työttömyysluvut näyttävät huolestuttavilta, ja samaan aikaan tekoäly muuttaa perusteellisesti tapaa, jolla organisaatiot toimivat. Tämä muutos koskettaa jokaista kuntaa ja hyvinvointialuetta – eikä yksikään niistä selviä siitä yksin.
Olen saanut johdon tekoälykouluttajana sparrata niin kuntien, hyvinvointialueiden kuin yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden johtoa eri puolilla Suomea. Näen, miten valtava potentiaali tekoälyssä on: se voi säästää aikaa, parantaa työn laatua ja vapauttaa ihmisiä tekemään merkityksellisempää työtä. Mutta näen myös, miten isoja riskejä liittyy siihen, jos emme johda muutosta yhdessä.
Johtoryhmän yhteinen näkemys on välttämätön
Ensimmäinen askel löytyy aina organisaation sisältä. Johtoryhmällä on oltava yhteinen käsitys siitä, miten tekoäly muuttaa työtä ja mihin se vaikuttaa:
- miten se heijastuu muuttuvaan arvo- ja toimintaympäristöön,
- mitä se tarkoittaa viestinnän ja median kentässä,
- millaisia riskejä liittyy luottamukseen, maineeseen ja tietoturvaan,
- mitä konkreettisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa ajan säästöön ja työn laadun parantamiseen
- ja miten se näkyy työntekijöiden kokemuksissa: innostuksena, epävarmuutena ja muutoksen vastustuksena.
Vain jos johtoryhmä jakaa yhteisen tilannekuvan, voidaan rakentaa uskottava visio siitä, miten tekoälyä hyödynnetään vastuullisesti ja fiksusti.
Tietohallinto, viestintä ja HR – kriittinen kolmiyhteys
Toinen kriittinen kohta löytyy kunnan ja hyvinvointialueen sisäisestä yhteistyöstä. Olen nähnyt useissa sparrauksissa, ettei ole mitenkään itsestään selvää, että tietohallinto, viestintä ja HR puhuvat samaa kieltä. Ja silti juuri tämä kolmiyhteys on ratkaiseva. Jos nämä toimialat eivät tee tiivistä yhteistyötä, organisaatiolla ei ole realistisia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla tai sopeuttaa toimintaansa muutokseen.
Politiikan rooli – tilannekuvaa, ei irtopisteitä
Kolmas näkökulma liittyy poliittiseen päätöksentekoon. Luottamustahojen – valtuustojen ja hallitusten – tehtävänä ei ole kilpailla irtopisteistä, vaan rakentaa yhdessä operatiivisen johdon kanssa yhteistä tilannekuvaa ja tulevaisuuden visiota. Tämä edellyttää syvempää ymmärrystä toimintaympäristön muutoksesta ja rohkeutta keskustella myös riskeistä ja epävarmuuksista. Samalla luodaan kulttuuria, joka ei pelkästään siedä muutosta vaan suhtautuu siihen uteliaasti ja valppaasti.
Alueellinen yhteistyö ratkaisee paljon
Yksikään kunta tai hyvinvointialue ei kuitenkaan selviä tästä murroksesta yksin. Tarvitaan maakunnallista yhteistyötä, jossa kunnat, hyvinvointialueet, yritykset ja kolmas sektori rakentavat yhdessä uusia ratkaisuja. Tämä kerrostuu vielä valtakunnallisiin ja globaaleihin näkökulmiin – mutta juuri alueellinen yhteistyö on se taso, jolla vaikutukset näkyvät konkreettisimmin ja jossa ratkaisut joko syntyvät tai jäävät syntymättä.
Avoimuus ja tarinallistaminen rakentavat luottamusta
Kannustan kuntia ja hyvinvointialueita tarinallistamaan tätä tekoäly- ja työelämän murrosta mahdollisimman läpinäkyvästi ja osallistavasti. Kun henkilöstö ja muut sidosryhmät – kuntalaiset, asiakkaat, yritykset, järjestöt ja media – otetaan mukaan avoimeen keskusteluun, luodaan luottamusta ja hälvennetään epäluuloja.
On tärkeää myös uskaltaa pohtia ääneen, ihmetellä ja jopa kysyä, mihin olemme matkalla. Kukaan ei voi pysyä jatkuvasti tekoälykehityksen terävimmässä kärjessä, koska muutos etenee niin monella rintamalla yhtä aikaa. Juuri siksi tarvitaan tulkkeja ja välittäjiä, jotka osaavat soveltaa tekoälyn mahdollisuuksia kunkin alueen arvoihin, viestintään, mediaympäristöön ja taloudellisiin realiteetteihin.
Nyt punnitaan arvot ja eettiset periaatteet
Seuraavat vuodet tulevat olemaan mielenkiintoisia ja ratkaisevia. Nyt punnitaan se, mitä yhdessä luodut arvot, vastuullisuusteoista kumpuava luottamus ja eettiset periaatteet todella merkitsevät. Yhteistyö on ainoa tie selvitä voittajina tästä murroksesta.
PS. Jos haluat selkeyttä oman organisaatiosi valintoihin, varaa linkistä maksuton kartoituskeskustelu Teamsiin. Se ei sido mihinkään, mutta auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia ja haasteita.
Tässä muutaman asiakkaani inspiroivia palautteita:
Tytti Määttä, Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja:
”Tekoälyä ja omaa älyä. Molempia tarvitaan! Johtoryhmä lisäsi omaa ymmärrystään tekoälyn hyödyntämiseen Jukka Saksin johdolla. Nyt on helpompi asettaa tavoitteita ja johtaa tekoälyn käyttöönottoa liitossa”.
Erno Heikkinen, Suomussalmen kunnanjohtaja:
”Asiantuntijoille ja esihenkilöille järjestetty tekoälykoulutus oli menestys. Jukka on käytännönläheinen ja asiaansa erinomaisesti perehtynyt kouluttaja, jonka kautta koulutukseen osallistuneet saivat hyvän käsityksen tekoälyn käyttämisestä ja sen luomista mahdollisuuksista.”
Raija Korhonen, Kuopion kaupungin viestintä ja markkinointi:
”Kiitos todella mielenkiintoisesta ja innostavasta aamupäivästä! Porukat olivat täysillä mukana ja ryhmätöissä saatiinkin jo ihan oikeaan tekemiseenkin hyviä testauksia ja osin jo ratkaisujakin, mitä voidaan suoraan hyödyntää”.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
