Kriisiviestintä 2026, tutkimus ja keskeiset tulokset
Kriisiviestintä ei ala ensimmäisestä tiedotteesta. Se alkaa siitä, huomaako organisaatio ajoissa, että jotain merkittävää on tapahtumassa.
Kriisiviestinnän toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia mutta myös deepfake-, disinformaatio- ja aitousriskejä. Media- ja informaatioympäristö nopeutuu ja tulkintavalta hajautuu. Samalla organisaatioiden päätöksiä arvioidaan arvojen, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen näkökulmasta.
Kriisiviestintä 2026 on suomalainen laadullinen kriisiviestintätutkimus, jonka toteutti KTT Jukka Saksi. Aineisto perustuu 62 kriisiviestinnän, viestinnän ja johtamisen ammattilaisen haastatteluun 61 organisaatiossa yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tutkimus ei ole suomalaisia organisaatioita tilastollisesti edustava otos.
Mikä kriisiviestinnässä on muuttunut?
- Tekoäly: AI tukee seurantaa, analyysiä, tiivistämistä, tilannekuvaa ja sparrausta. Samalla deepfaket, identiteettiväärennökset ja disinformaatio synnyttävät uusia riskejä.
- Media ja tulkintavalta: Informaatioympäristö nopeutuu ja kriisin tulkintavalta hajautuu toimiala- ja yleisösidonnaisesti.
- Arvot ja luottamus: Kriisissä arvioidaan sanojen lisäksi päätösten oikeudenmukaisuutta, vastuunkantoa ja tekoja.
- Ennakointi: Ensimmäinen epävarma signaali pitää saada oikeiden ihmisten yhteiseen arviointiin.
Tutkimuksen tunnusluvut
- 62 haastattelua, 61 organisaatiota
- 93 % organisaatioista, 57/61, oli kirjallinen kriisiviestintäsuunnitelma
- 74 % organisaatioista, 43/58, oli harjoitellut kriisitilannetta viimeisen 12 kuukauden aikana
- Raportti on 144 sivua, tiivistelmä on maksuton
Keskeiset tulokset
- Kriisin tunnistaminen alkaa ennen kriisiluokitusta, ratkaiseva vaihe on ensimmäinen epävarma poikkeama.
- Varhainen varoitus vaatii prosessin ja arviointikyvyn, pelkkä puhumisen rohkeus ei riitä.
- Kriisiviestintäsuunnitelma tukee, mutta ei yksin todista toimintakykyä, harjoittelun pitää johtaa muutoksiin.
- Kriisiviestintä on osa johtamisjärjestelmää, päätökset ja vastuut menevät viestin edelle.
- Luottamus riippuu myös vallankäytöstä ja päätösten koetusta oikeudenmukaisuudesta.
- Informaatioympäristö nopeutuu ja tulkintavalta hajautuu medialle, vaikuttajille ja yhteisöille.
- Tekoäly lisää kyvykkyyttä analyysissä, seurannassa ja tiivistämisessä, samalla synteettinen sisältö kasvattaa aitousriskejä.
Tilannekuva ennen viestiä
Tutkimuksessa toistuivat neljä kysymystä: mitä tiedämme, mitä emme vielä tiedä, mitä oletamme ja mitä teemme seuraavaksi. Tilannekuvan tehtävä ei ole poistaa epävarmuutta, vaan tehdä siitä riittävän hallittavaa päätöksenteolle.
Tutkimuksesta käytäntöön
Tutkimuksen havaintoja voi soveltaa tutkimuspohjaisissa puheenvuoroissa, johtoryhmien sparrauksissa, kriisiviestintäsuunnitelmien päivittämisessä ja uusien suunnitelmien rakentamisessa.
Lataa raportit
Kriisiviestinnän palvelut
Kriisiviestintäsuunnitelmien luominen ja päivittäminen, johtoryhmien sparraus sekä tutkimuspohjaiset puheenvuorot. Katso kaikki palvelut tai ota yhteyttä.
Tutkija: Jukka Saksi, KTT, MBA. Sähköposti jukka.saksi@johtajaonmedia.fi, puhelin 040 501 8357.
Avaa sivu →