Tekoälyllä tehtyihin kuviin, videoihin ja teksteihin suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin, ja välillä reaktiot ovat hyvin voimakkaita. Jotakin kiinnostavaa on tapahtumassa.
En usko, että kyse on ensisijaisesti tekoälyn vastustamisesta. Ihmiset arvioivat yhä enemmän sitä, missä tekoälyä käytetään, miksi sitä käytetään, onko käyttö aitoa ja vastuullista ja sopiiko se organisaation arvoihin. Kritiikki kohdistuu usein siihen, miltä tekoälyn huono, tarpeeton tai läpinäkymätön käyttö tuntuu.
Olen nähnyt tätä keskustelua paljon esimerkiksi Threadsissa. Siellä ihmiset ovat kertoneet myös boikotoivansa yrityksiä, joiden mainonnassa tai viestinnässä tekoälyä on käytetty tavalla, jonka he kokevat arvojensa vastaiseksi. Tällaisia signaaleja kannattaa seurata tarkasti.
Olemme tekoälyn käytössä eri vaiheissa
Muutos ei tapahdu kaikissa ihmisissä samaan aikaan.
Kun huomaa ensimmäisen kerran, että tekoäly tekee sekunneissa näyttävän kuvan tai videon, kokemus voi olla aidosti innostava. Tunnistan itsekin tämän uteliaisuuden.
Osa ihmisistä on kuitenkin jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen ja kysyy, miksi jotakin tehdään. Onko tällä sisällöllä todellista arvoa, vai tuotammeko lisää, koska se on helppoa?
Samalla tietoisuus tekoälyn ympäristövaikutuksista kasvaa. Jos organisaatio kertoo olevansa ympäristövastuullinen ja julkaisee samaan aikaan jatkuvasti tarpeettomia tekoälykuvia ja videoita, siinä on selvä ristiriita. Juuri tällaiset ristiriidat voivat rapauttaa luottamusta.
Arvojen pitäisi näkyä myös tekoälyn käytössä
Lähes kaikki organisaatiot kuvaavat itseään vastuullisiksi. Tärkeämpi kysymys on, näkyvätkö arvot myös tekoälyn käytössä.
Jokainen näkyvä tekoälyvalinta viestii jotakin siitä, mitä organisaatio pitää tärkeänä ja missä se vetää rajansa. Jos puhumme aitoudesta, mutta viestintämme täyttyy geneerisestä tekoälysisällöstä, syntyy ristiriita. Jos kerromme arvostavamme asiantuntijuutta, mutta ihmisen oma ajattelu ei enää näy, myös se huomataan.
Oma havaintoni on, etteivät kaikki organisaatiot vielä tunnista tätä kriittisyyden kasvua. Tähän kannattaisi valmistautua ennen kuin kritiikki osuu omalle kohdalle.
Sama kriittisyys tulee myös työpaikoille
Tekoälyä otetaan organisaatioissa käyttöön tehokkuuden lisäämiseksi samaan aikaan, kun monissa organisaatioissa vähennetään henkilöstöä. Tämä voi muodostaa vaikean yhdistelmän, jos tekoälyltä odotetut hyödyt eivät toteudukaan.
Tiedossani on anonymisoituja tapauksia, joissa tekoälyratkaisujen odotettiin vähentävän työmäärää ja tuovan merkittäviä tehokkuushyötyjä. Kun hyödyt eivät toteutuneet odotetusti, työmäärä kasvoi esimerkiksi asiakaspalvelussa, suorittavassa työssä ja esihenkilötasolla.
Tällaisessa tilanteessa tavoiteltujen säästöjen sijaan seurauksena voi olla lisää kuormitusta ja stressiä, heikompi palvelukokemus sekä henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyden heikkeneminen. Teknologiaongelmalta näyttävä asia voi silloin muuttua johtamisen ja luottamuksen ongelmaksi.
Siksi henkilöstön kriittisyyttä ei pitäisi automaattisesti tulkita muutosvastarinnaksi. Käytän tekoälykoulutuksissani myös anonyymejä ennakkokysymyksiä, jotta epäilykset, huolet ja kriittiset näkemykset saadaan mukaan keskusteluun. Kriittinen työntekijä voi joskus nähdä riskin, jota innostunut johto ei vielä huomaa.
Sama tekoäly voi vahvistaa tai heikentää meitä
Parhaimmillaan tekoäly auttaa jäsentämään monimutkaisia kokonaisuuksia, haastaa ajatteluamme ja vapauttaa aikaa tärkeämpään työhön. Se tarjoaa kuitenkin myös houkutuksen ulkoistaa liikaa. Sujuva vastaus ei tarkoita oikeaa vastausta, eikä näyttävä sisältö merkityksellistä sisältöä.
Siksi myös tekoälykoulutuksilta kannattaa kysyä, opetetaanko niissä vain uusia sovelluksia vai myös säilyttämään oma ajattelu, asiantuntijuus, arvot ja vastuu.
Kriittisyyttä kannattaa kuunnella
En pitäisi kasvavaa kriittisyyttä teknologiapelkona. Ehkä ihmiset yrittävät sanoa, että he kaipaavat jotakin aitoa, kuten omaa ajattelua, tunnistettavaa ääntä, näkyvää asiantuntijuutta ja tunnetta siitä, että joku todella kantaa vastuun lopputuloksesta.
Siksi organisaatioiden kannattaisi jo nyt kysyä itseltään yksi hieman epämukavakin kysymys.
Jos sidosryhmämme ja oma henkilöstömme arvioisivat tekoälyn käyttöämme suhteessa arvoihimme ja lupauksiimme, kestäisivätkö valintamme tarkastelun?
Luottamukseen, tekoälyyn ja muuttuvaan informaatioympäristöön liittyviä kysymyksiä käsittelin myös Kriisiviestintä 2026 -tutkimuksessani, jota varten haastattelin 62 henkilöä 61 organisaatiossa.
Toimittajille aiheesta on koottu taustatietoa Mediassa-sivun ajankohtaisiin juttuaiheisiin.