Yhteiskunnassa on tapahtunut muutos, jossa organisaatioita ja näkyvissä tehtävissä olevia yksilöitä arvioidaan, haastetaan ja kritisoidaan heidän arvoihin liittyvistä valinnoistaan ja teoistaan paljon aiempaa vahvemmin. Kriittisyys suhteessa toisten arvovalintoihin tai havaittuihin arvoristiriitoihin on kasvanut voimaakkaasti. Se saattaa johtaa tärkeän arvokeskustelun hiipumiseen ja arvojen käyttämiseen vihapuheen välineenä.
Arvokeskustelu on kärjistynyt uuden hallituksen aloituksen myötä
Kuvasin vuonna 2020 Arvovalta-kirjassani, miten arvoille on syntynyt uudenlaista valtaa ja organisaatioita tullaan yhä enemmän haastamaan julkisesti arvoistaan. Arvoista puhutaan nyt enemmän kuin koskaan, ja erityisesti huomiota on herättänyt rasismiin liittyvä arvokeskustelu, joka on noussut uuden hallituksen kautta julkisuuteen yllättävänkin kovalla volyymilla.
Tulemme näkemään lisää rasismiin liittyviä kohuja
Olet varmasti lukijana huomannut, kuinka yhteiskunnallisen arvokeskustelun sävy on kärjistynyt. Aikaisemmin arvoista puhuttiin enemmän työyhteisöjen henkilöstöpolitiikkaan ja ympäristöarvoihin liittyen. Nyt kotimaan politiikan myötä syntynyt arvokriisi heijastuu laajemmalle ja rohkenen ennustaa, että syksyn 2023 aikana näemme useita työyhteisöjen rasismiin liittyviä kohuja. Ilmapiiri on sellainen, että vanhemmatkin tapahtumat nousevat pintaan ja osasta niistä syntyy etusivun otsikoita.
Arvokriisi voi vaarantaa koko yhteisön toiminnan
Organisaatioilla, joissa työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ja joissa organisaatiomuutokset aiheuttavat epävarmuutta, on erityinen riski joutua arvokriiseihin. Esimerkiksi hyvinvointialueella arvokriisi voisi johtaa joukkoirtisanoutumisiin ja vaarantaa koko yhteisön toiminnan. Arvoilla on kasvava merkitys työnantaja- ja maamaineen kannalta ja tähän ovat ottaneet julkisesti kantaa mm. Supercellin Ilkka Paananen, Nokian Pekka Lundmark ja OP:n Timo Ritakallio.
Arvoihin liittyvistä ongelmista tulee kyetä puhumaan avoimesti
Näkisin, että ylivarovaisuus arvojen suhteen on haitallista ja arvojen tulisi olla aitoja valintoja. On tärkeää puhua avoimesti myös arvoihin liittyvistä ongelmista ja ristiriidoista sen sijaan, että keskustelu on siloiteltua, jolloin se koetaan helposti pintapuolisena mainospuheena. Rakentava ja avoin keskustelu auttaa ymmärtämään arvoteemoja syvällisemmin ja luo perustan paremmalle yhteiskunnalle.
Tarvitaan rohkeutta olla proaktiivinen
Ratkaisuksi tarjoan sitä, että yksilöt ja organisaatiot määrittelevät ydinarvot, joista ei tingitä missään tilanteissa. Ne tulisi ymmärtää organisaatiossa yhtenäisesti, ottaa huomioon päätöksenteossa ja noudattaa käytännön toimissa. Arvoista tulisi myös viestiä ja perustella niiden pohjalta tehtyjä valintoja. Jos ydinarvoja ei jostain syystä voida noudattaa, siitä tulisi kertoa proaktiivisesti, ennen kuin joku ulkopuolinen taho havaitsee ristiriidan ja tuo sen julkiseen kriittiseen keskusteluun. Silloin joudutaan yleensä selkä seinää vasten selittelymoodiin, joka ei rakenna luottamusta, vaan aiheuttaa organisaatiossa pelkoa.
Ennakoitavuus ja johdonmukaisuus
Keskeistä arvoihin liittyen on hyväksyä, etteivät kaikki ole niistä samaa mieltä. Tulee yhä enemmän tilanteita, joissa ei voida olla enää puolueettomia, kuten esimerkiksi suhteessa Venäjään on täytynyt tehdä. Sen olen huomannut, että kun havaitaan, että toinen taho toimii arvojensa mukaisesti, se herättää luottamusta, vaikka itse arvoista oltaisiinkin eri mieltä. Keskeistä onkin johdonmukaisuus ja ennakoitavuus.
Kannanotot toisten arvoihin lisääntyvät
Ennustan, että media ja some-vaikuttajat tulevat ottamaan yhä enemmän kantaa muiden arvoihin. Samalla he altistavat itseään vahvemmin arviointiin sen suhteen, miten he itse toteuttavat omia arvojaan. Arvokritiikistä mediaa kohtaan on nähty jo esimerkkejä poliitikkojen taholta.
Ihmiset eivät muuta arvojaan, se kannattaa tunnustaa
On myös tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että ihmiset eivät muuta arvojaan toisten pyynnöstä. En toivo Suomen hallituksen hajoamista, mutta en näe myöskään realistisena sitä, että se voisi onnistua haastavissa tavoitteissaan, koska hallituspuoleiden välillä on ilmeinen arvoristiriita. Kun arvojen eroavaisuus koskettaa ihmisyyttä ja ihmisarvoa, ollaan niin suurien kysymysten äärellä, ettei enää substanssitavoitteet riitä pitämään yhteistyötä yllä. Toivottavasti tähän löytyy hyvä ratkaisu.
Arvoista on tullut kiireisiä asioita
Jokaisen organisaation kannattaa varmistaa, että arvot ovat ajan tasalla suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja niiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti. Olen saanut sparrata lukuisia organisaatioita eri sektoreilta ja nähnyt, että arvoihin suhtaudutaan usein niin, että ne ovat tärkeitä, mutta ei kiireellisiä asioita. Kriisit osoittavat, että arvoista on tullut kiireisiä. Niiden tulisi olla jatkuvasti johtamisen ja viestinnän agendalla. Selkeät ja osallistavasti luodut arvot luovat selkänojaa vaikeisiin valintoihin ja arjen toimiin.
Uutiskirje tuo arvoteemat suoraan sähköpostiisi
Uskottava ja konkreettinen arvoviestintä tulee nostamaan arvoaan. Mikään yhteisö ei jää arvokritiikin ulkopuolelle, vaan arvojen selkeyttäminen ja niiden mukainen toiminta koskettaa kaikkia.
Jos haluat saada sähköpostiisi tuoreet näkökulmat ja vinkit liittyen muutosjohtamiseen, viestintään, arvoihin ja tekoälyyn, tilaa uutiskirjeeni. Sen voit peruuttaa milloin tahansa.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
