Kriisien aikana on opittu herkkyyttä ja kaiken peilaamista ajankuvan läpi. Viestintä- ja arvoilmasto näyttäytyy inflaation vahvistumisen jälkeen varovaisena. Organisaatioissa pohditaan, mistä kannattaa viestiä aktiivisesti ja missä teemoissa on parempi vastata vain esitettyihin kysymyksiin. Viestintäjohtajilta odotetaan kykyä johtaa ilmapiirin tunnistamista ja tulkintaa. Organisaatioista pitäisi saada tunneälykkäitä.

Haastateltavina viestintäjohtajia eri toimialoilta ja sektoreilta

KTT, MBA Jukka Saksi haastatteli 15.-25.11.2022 18 suomalaista viestintäjohtajaa inflaation vaikutuksista organisaatioiden viestintään. Haastateltavat edustivat yksityistä-, julkista- ja 3. sektoria, toimialoina edunvalvonta, rakennuttaminen, finanssiala, kunta, konsultointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, horeca, sekä kaupan ala. Lisäksi Saksi sai useita kirjallisia kommentteja viestintäjohtajilta, jotka eivät ehtineet haastatteluihin osallistua.

Selvityksellä ei ollut toimeksiantajaa, Saksi toteutti sen omasta kiinnostuksestaan ilmiöön ja tavoitteenaam tukea organisaatioiden viestinnän johtamista haastavassa toimintaympäristössä.

Mikä on oikeastaan vastuullista toimintaa kriisissä?

Inflaatio on vaikuttanut eniten viestinnän agendaan. Tällä hetkellä pyritään luomaan ymmärrystä ja kertomaan, miksi jotain tapahtuu ja miksi jotain tehdään. Useampi viestintäjohtaja totesi, että negatiiviset uutiset kiinnostavat nyt erityisen paljon. Jos on tiedotettavana huolenaiheita, ne todennäköisesti menevät mediassa läpi.

Inflaatio on hankala teema konkretisoitavaksi, ilman, ettei siitä tehdä liian mustavalkoista. Sen myötä nousee kysymys, että mikä on oikeastaan organisaatiolle vastuullista. Parhaimmillaan kriisiajat voivat luoda uusia tapoja viestiä vastuullisuudesta ja arvoista. Viestintä on keskeinen maineen ja luottamuksen työkalu.

Viestijät on helppo polttaa kriisiaikan loppuun

Organisaatioiden viestintä on ollut korona-epidemian alun jälkeen ylikuormitettuna ja päällekkäiset kriisit ovat luoneet viestintäammattilaisille lisääntyvää työkuormaa. Jostain on pakko myös karsia, koska muuten viestijät poltetaan loppuun. Viestijöiden hyvinvointi ja jaksaminen onkin yksi keskeinen viestintäjohtamisen kehittämisteema.

Tarve ennakoida talven ja kevään viestinnällisiin haasteisiin

Kaikissa organisaatioissa ei vielä ole systemaattisesti aloitettu viestimään inflaation vaikutuksista. Yksi haastatteluissa syntynyt oivallus olikin, että pitäisi enemmän kerätä tietoa ja rakentaa tarinaa inflaatio-teeman ympärille. Siten voitaisiin olla ennakoivempia tulevan talven ja kevään viestinnällisiin haasteisiin. Kun energiakriisi iskee, myös viestintä muuttuu luultavasti hankalammaksi.

Tämä aika suosii empatiaa – tarvitaan tunneälykkäitä organisaatioita

Saksi suosittelee viestintäjohtoa kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin kolmeen asiaan:

  1. Jaettu tulkinta johdossa muuttuvasta arvo- ja viestintäilmastosta, organisaation rakentaminen tunneälykkääksi
  2. Yhteinen linja organisaation viestinnän avoimuuden tasosta ja sävystä tukee rohkeutta
  3. Viestijöiden hyvinvointi ja jaksaminen keskeiseksi viestintäjohtajan tehtäväksi

Tarkemman selvityksen raportin voit ladata pdf-tiedostona alla olevasta linkistä. Yhteystietoja ei tarvitse jättää.

Lisätietoa aiheesta antaa:

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.