Spotify joutui arvotaistelun kohteeksi – mikä yritys on seuraava uhri?

Spotify on ajankohtainen esimerkki yrityksestä, joka on ajautunut vakavaan kriisiin. Artisti Neil Young vaati yritystä poistamaan alustaltaan juontaja Joe Roganin koronakriittiset podcastit ja tilanne on laajentunut useampien artistien ja asiakkaiden siirtymiseen kilpaileville alustoille. En ota kantaa, kuka tai mikä taho on Spotifyn tilanteessa oikeassa ja kuinka tulisi toimia, vaan haluan herättää yritysten johtoa havaitsemaan, miten merkittävästä uudenlaisesta ”arvojen vallasta” on kyse. Teema koskettanee kaikkia organisaatioita ja yksilöitä sektorista tai alasta riippumatta, mutta puhun tässä yrityksistä.

Julkinen arvokritiikki on nopeaa ja joskus hyvin vaikuttavaa

Kyse on siis tilanteesta, jossa joku taho tai ryhmä kritisoi toisen tahon valintaa liittyen vastuullisuuteen tai arvoihin. Syvempiä teemoja voi olla vaikka kuinka erilaisia ja ne voivat yllättää minkä tahansa organisaation. Vai onko se lopultakaan yllätys?

Kuvasin Arvovalta-kirjassani sitä, miten mitä tahansa organisaatiota voidaan kritisoida julkisesti sen arvoista ja vastuullisuuden valinnoista. Mediallistuneessa toimintaympäristössä se on helppoa, nopeaa ja joissain tilanteissa erittäin vaikuttavaa. Koko ”tarina” voi lähteä yhdestä ihmisestä, joka nostaa esille ristiriidan yrityksen toiminnassa ja saa keskusteluun mukaan laajan joukon somen tai muun viestintäalustan kautta.

Miten suomalaisyrityksille jatkossa käy?

Pointtini ei ole, miten Spotifylle käy, vaan mitä suomalaisyrityksille jatkossa käy. Kuinka hyvin vastaavanlaisiin ongelmiin on varauduttu ja tiedostettu, mistä tilanteista kriisit voivat eskaloitua? Havaintojeni ja sparrausteni perusteella on paljon eroja sen suhteen, miten yritysjohto tunnistaa mediallistuneen toimintaympäristön lainalaisuuksia ja erityisesti sitä, miltä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat ulospäin näyttävät.

Onko johdon käsitys arvovallasta vanhanaikainen?

Yleensä kaikki tarvittava tieto riskeistä on olemassa, mutta niitä ei tunnisteta tai vähätellään niiden merkitystä. Rohkenisinkin sanoa näin:

Vastuullisuus- ja arvovahinko tulee poikkeuksetta kello kaulassa, mutta yrityksen johtamisjärjestelmään rakentuneessa kuplassa ei kuulla sitä.

Havaintojeni mukaan kyse on paljon siitä, että ylimmän johdon viestintäfilosofia ja käsitykset ”arvovallasta” ovat jääneet auttamatta vanhanaikaisiksi. Samankaltaisia kohuja ja mainekriisejä tulee yhä lisää, mutta niistä ei monissakaan yrityksissä opita mitään. Tästä olisin huolissani.

Kuka ottaa ilmatilan ja määrittää keskustelun agendan?

Yksi suurimpia sudenkuoppia on, jos organisaatiossa suhtaudutaan somessa ja muissa viestimissä nouseviin kritiikkeihin ja painostuksiin ”älämölönä”, väheksyen niiden merkitystä. Ei riitä vaikka itse olisi ns. oikeassa, jos toinen taho saa ilmatilan aiheesta ja määrää sen kautta keskustelun agendan ja sävyn. Kaikkeen keskusteluun ei pidä rynnätä mukaan, mutta sitä suuremmalla syyllä jaettu näkemys toimintaympäristöstä on tärkeää.

5 kysymystä johtoryhmälle

Hakisin johtoryhmänä vastaukset seuraaviin viiteen kysymykseen. Jos niihin ei löydy selkeitä vastauksia, ei riskienhallinta ole todennäköisesti ajan tasalla ja edessä saattaa olla tuhoisia vahinkoja.

  1. Miten hyvin yritys on varautunut sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista asteikolla 1-10?
  2. Mitkä ovat yrityksenne suurimmat maineriskit?
  3. Mistä sidosryhmästä ja tilanteesta seuraava arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvä riski voi eskaloitua?
  4. Kuinka vahva yhteinen ja jaettu riskinäkemys yrityksen johdolla on?
  5. Kuinka vahva yhteinen ja jaettu näkemys proaktiivisen, läpinäkyvän ja kasvollisen viestinnän roolista yrityksen johdolla on?

Jos haluat keskustella oman organisaatiosi varautumisesta vastuullisuus- ja arvoriskeihin, ota vapaasti yhteyttä.

Jukka Saksi
KTT, viestintä- ja arvovalmentaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Tukee organisaatioita muutosjohtamisessa viestinnän, arvojen ja osallistamisen keinoin.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen viestintäyrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy somesta nimellä @JukkaSaksi. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.