Vastuullisuus- ja arvovahinko tulee kello kaulassa – Miksi sitä ei kuulla?

Vastuullisuus- ja arvovahinko tulee poikkeuksetta kello kaulassa, mutta organisaation johtamisjärjestelmään rakentuneessa kuplassa sitä ei kuulla.

Havaintojeni mukaan kyse on paljon siitä, että ylimmän johdon viestintäfilosofia ja käsitykset ”arvovallasta” ovat jääneet auttamatta vanhanaikaisiksi. Samankaltaisia kohuja ja mainekriisejä tulee yhä lisää, mutta niistä ei monissakaan organisaatioissa opita mitään. Tästä olisin huolissani.

Kuka ottaa ilmatilan ja määrittää keskustelun agendan?

Yksi suurimpia sudenkuoppia on, jos organisaatiossa suhtaudutaan somessa ja muissa viestimissä nouseviin kritiikkeihin ja painostuksiin ”älämölönä”, väheksyen niiden merkitystä. Ei riitä vaikka itse olisi ns. oikeassa, jos toinen taho saa ilmatilan aiheesta ja määrää sen kautta keskustelun agendan ja sävyn. Kaikkeen keskusteluun ei pidä rynnätä mukaan, mutta sitä suuremmalla syyllä jaettu näkemys toimintaympäristöstä on tärkeää. Se määrittää paljolti sen, kuinka rohkea tai pelokas organisaatio on mainetta haastavassa tilanteessa.

5 kysymystä johtoryhmälle

Hakisin johtoryhmänä vastaukset seuraaviin viiteen kysymykseen. Jos niihin ei löydy selkeitä vastauksia, ei riskienhallinta ole todennäköisesti ajan tasalla ja edessä saattaa olla tuhoisia vahinkoja.

• Miten hyvin organisaatio on varautunut sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista asteikolla 1-10?
• Mitkä ovat organisaationne suurimmat maineriskit?
• Mistä sidosryhmästä ja tilanteesta seuraava arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvä riski voi eskaloitua?
• Kuinka vahva yhteinen ja jaettu riskinäkemys johdolla on?
• Kuinka vahva yhteinen ja jaettu näkemys proaktiivisen, läpinäkyvän ja kasvollisen viestinnän roolista johdolla on?

Jos haluat keskustella oman organisaatiosi varautumisesta vastuullisuus- ja arvoriskeihin, ota vapaasti yhteyttä.