Vastuullisuus- ja arvovahinko tulee kello kaulassa – Miksi sitä ei kuulla?

|2022-10-24T15:39:31+03:0021.10.2022|Artikkelit|
Vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvissä mainekriiseissä on usein kyse siitä, että joku taho tai ryhmä kritisoi toisen tahon valintaa liittyen kyseisiin teemoihin. Teemoja voi olla vaikka kuinka erilaisia ja ne voivat yllättää minkä tahansa organisaation. Vai onko se lopultakaan yllätys?
Kuvasin Arvovalta-kirjassani sitä, miten mitä tahansa organisaatiota voidaan kritisoida julkisesti sen arvoista ja vastuullisuuden valinnoista. Mediallistuneessa toimintaympäristössä se on helppoa, nopeaa ja joissain tilanteissa erittäin vaikuttavaa. Koko ”tarina” voi lähteä yhdestä ihmisestä, joka nostaa esille ristiriidan organisaation toiminnassa ja saa keskusteluun mukaan laajan joukon somen tai muun viestintäalustan kautta.

Onko varauduttu?

Kuinka hyvin meillä on vastaavanlaisiin ongelmiin varauduttu ja tiedostettu, mistä tilanteista kriisit voivat eskaloitua? Havaintojeni ja sparrausteni perusteella on paljon eroja sen suhteen, miten johto tunnistaa mediallistuneen toimintaympäristön lainalaisuuksia ja erityisesti sitä, miltä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat ulospäin näyttävät.

Onko johdon käsitys arvojen vallasta vanhanaikainen?

Yleensä kaikki tarvittava tieto riskeistä on olemassa, mutta niitä ei tunnisteta tai vähätellään niiden merkitystä. Rohkenisinkin sanoa näin:

Vastuullisuus- ja arvovahinko tulee poikkeuksetta kello kaulassa, mutta organisaation johtamisjärjestelmään rakentuneessa kuplassa sitä ei kuulla.

Havaintojeni mukaan kyse on paljon siitä, että ylimmän johdon viestintäfilosofia ja käsitykset ”arvovallasta” ovat jääneet auttamatta vanhanaikaisiksi. Samankaltaisia kohuja ja mainekriisejä tulee yhä lisää, mutta niistä ei monissakaan organisaatioissa opita mitään. Tästä olisin huolissani.

Kuka ottaa ilmatilan ja määrittää keskustelun agendan?

Yksi suurimpia sudenkuoppia on, jos organisaatiossa suhtaudutaan somessa ja muissa viestimissä nouseviin kritiikkeihin ja painostuksiin ”älämölönä”, väheksyen niiden merkitystä. Ei riitä vaikka itse olisi ns. oikeassa, jos toinen taho saa ilmatilan aiheesta ja määrää sen kautta keskustelun agendan ja sävyn. Kaikkeen keskusteluun ei pidä rynnätä mukaan, mutta sitä suuremmalla syyllä jaettu näkemys toimintaympäristöstä on tärkeää. Se määrittää paljolti sen, kuinka rohkea tai pelokas organisaatio on mainetta haastavassa tilanteessa.

5 kysymystä johtoryhmälle

Hakisin johtoryhmänä vastaukset seuraaviin viiteen kysymykseen. Jos niihin ei löydy selkeitä vastauksia, ei riskienhallinta ole todennäköisesti ajan tasalla ja edessä saattaa olla tuhoisia vahinkoja.

  • Miten hyvin organisaatio on varautunut sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista asteikolla 1-10?
  • Mitkä ovat organisaationne suurimmat maineriskit?
  • Mistä sidosryhmästä ja tilanteesta seuraava arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvä riski voi eskaloitua?
  • Kuinka vahva yhteinen ja jaettu riskinäkemys johdolla on?
  • Kuinka vahva yhteinen ja jaettu näkemys proaktiivisen, läpinäkyvän ja kasvollisen viestinnän roolista johdolla on?

Jos haluat keskustella oman organisaatiosi varautumisesta vastuullisuus- ja arvoriskeihin, ota vapaasti yhteyttä.

Jukka Saksi
KTT, viestintä- ja arvovalmentaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Valmentaa organisaatioita teemoissa johtajuus, arvot ja viestintä.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v esimies- ja johtamistehtävissä ennen viestintäyrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinstä, Instagramista ja Mastodontista. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

Voit tilata Jukan sparraamaan alla olevasta linkistä!

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA