HS uutisoi 29.10.2019 T-Median mainetutkimuksesta, jonka mukaan hoivayhtiöt Attendo ja Esperi olivat maamme huonomaineisimmat yritykset. Kansa ei ole unohtanut vanhustyön kohua.
RYVETTYNYT TYÖNANTAJAMAINE koskee jo koko vanhuspalveluiden alaa, kun seuraa keskustelua mediaympäristössä. Se ei varmasti ole vain suurimpien toimijoiden syytä, vaan maineeseen vaikuttavat monet seikat. Herättäisin kysymyksen, havaitaanko yhteiskunnassamme, mihin maineen romahtaminen johtaa? Vanhusten hoidon ja hoitajien määrän tarve ei ainakaan vähene ja samaan aikaan hoitoa tuottavien tahojen työnantajakuva on huonontunut. Yhtälö on kestämätön ja vaikuttaa meihin kaikkiin jo nyt. Meistä jokainen vanhenee ja jokaisella on joku lähipiirissä, joka tarvitsee palveluita joko nyt tai hetken päästä.
TUNNEN USEITA VASTUULLISIA ja palveluhaluisia vanhuspalveluiden hoitajia, esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät työtään sydämellään. Heitä työskentelee niin suurissa kuin pienemmissä organisaatioissa, yritysten lisäksi julkisella ja 3. sektorilla. Osa heistä kuitenkin jopa häpeää kertoa julkisesti työskentelevänsä alalla. Se on huolestuttavaa, mutta ymmärrettävää. Valtaosa vanhuspalveluita kuvaavasta mediaviestistä kun on negatiivista – huonoa hoitoa ja johtamista, ahneita omistajia, hoitovirheitä, välinpitämättömyyttä, huonosti palkattua työtä, loppuun palamisia… Ne luovat yhdessä matalan palkkauksen, jatkuvan työntekijäpulan, raskaan työn ja taloudellisen epävarmuuden kanssa painetta hakeutua muille aloille, joissa työtä, työntekijöitä ja asiakkaita arvostetaan.
MISSÄ OVAT KAIKKI ONNISTUMISET? Olen tavannut vanhuksia, jotka kokevat saaneensa arvokkaan ja hyvän vanhuuden vanhuspalveluiden tuella. Tiedän työntekijöitä, jotka kokevat tekevänsä merkityksellistä ja mielekästä työtä. Olen valmentanut alan esimiehiä, jotka tekevät valtavasti työtä paremman palvelun eteen. Tunnen johtajia, jotka haluavat aidosti olla työntekijöitään ja asiakkaitaan varten. Teknologiaa valjastetaan rohkeasti työntekijöiden avuksi helpottamaan työtä ja lisäämään turvallisuutta. Näillä toimilla on ollut vaikutusta mm. hoitajien työssä jaksamiseen. Lisäksi vanhuksille on tarjolla monenlaisia virikkeitä ja heitä autetaan halutessaan pääsemään tukien piiriin. Päivittäiset isommat ja pienemmät onnistumiset sekä ilon hetket pääsevät harvemmin uutisiin.
NYT ON VIIMEINEN AIKA TOIMIA. Puhutaan, että vanhustyöhön tarvitaan tuhansia työntekijöitä lisää. Kuitenkin alan tuhottu maine ajaa työntekijät ja potentiaaliset opiskelijat muualle. Kaikkiin epäkohtiin täytyykin puuttua, eikä niitä saa lakaista maton alle. Mutta sen sijaan, että vanhustyötä kuvataan vain epäammattimaisena, pelokkaana ja haavoittuvana, tulisi sen imagon vahvistamiseksi tehdä kaikki mahdollinen. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen. Meillä kaikilla on media taskussamme.
JOKAINEN ALAN ORGANISAATIO VOI VAIKUTTAA vanhustyön vetovoimaisuuteen vastuullisen johtamisen, läpinäkyvien arvovalintojen ja proaktiivisen viestinnän avulla. Inspiroivia työntekijä- ja asiakastarinoita riittäisi. Asiakkaat ja heidän omaisensa voivat kuvata kokemuksia tilanteista, joissa he ovat saaneet hyvää palvelua. Työntekijät voivat kertoa siitä, miten haasteita on selätetty ja saatu vaikeitakin tilanteita hoidettua hyvin. Rehellinen ja rakentava työntekijän ääni on parasta mahdollista työnantajamaineen vahvistamista. Sen esille tuominen edellyttää kuitenkin johtamiskulttuurin muutosta rohkeampaan suuntaan. Alan organisaatiot tarvitsevat suuntaa ja mandaattia dialogiin. Nyt puhutaan paljon arvoista ja vastuullisuudesta. Kasvollinen ja läpinäkyvä viestintä on vastuullisuutta. Mikä vanhuspalveluiden isoista toimijoista lähtee aidon viestinnällisen muutoksen tielle?
SOTE-JOHTAMISEN ARVOTUTKIMUS selvitti, mitä arvoja sote-päättäjät yrityksissä, julkisella ja 3. sektorilla pitää tärkeinä. 100 päättäjää kertoi myös tuntemistaan arvoristiriidoista. Pääset raporttiin klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
