Viime vuonna sote-organisaatiot, erityisesti hoivapuolelta, olivat mediassa myrskyn silmässä. Niistä kaivettiin kaikki mahdollinen irti ja näytti myös siltä, että poikettiin itse ydinkysymyksistä melko toisarvoisiin teemoihin. Viime päivinä ovat valtionyhtiöt olleet laajan keskustelun kohteina.

Vanhat johtamisopit eivät enää toimi

On tärkeää havaita, miten johtamisympäristö on muuttunut radikaalisti viimeisen 10 vuoden aikana. Mediallistuminen on tuonut ilmiönä siihen uusina ulottuvuuksina hakukonemaailman, kuten Googlen, yritysten omat mediat, kuten nettisivut, asiakaslehdet, blogit sekä sosiaalisen median kanavat, joilla on omat kulttuurinsa. Myös perinteinen media on laajentanut kenttäänsä paljon digiin, jolloin koko mediaympäristö näyttää johtamisen näkökulmasta hyvin erilaiselta, kuin 10 vuotta sitten. Jos johto elää vielä ”vanhassa maailmassa”, jossa käytetään titteleiden kautta tullutta asemavaltaa ja kommentoimattomuuden odotetaan tarjoavan kontrollia, joudutaan suuriin ongelmiin.

Johtaja on Media, jota seurataan avoimuuden silmälasien läpi

Ja tässä tilanteessa joudun olemaan aika kriittinen. En arvostele yksittäisiä valtionyhtiöitä, omistajatahoja tai johtajia, mutta haluan herättää hahmottamaan ison kuilun niiden johtamiskulttuurin ja sidosryhmien odotusten välillä. Nykyaikana johtaja todellakin on media, jota seurataan ja jolta odotetaan arvopohjaista, proaktiviista ja kasvollista johtajuusviestintää. Sellaisista on jo paljon näkyviä esimerkkejä yhteiskuntamme eri osa-alueilla. Johtajista, jotka elävät ja hengittävät luontevasti monikanavaisessa ja läpinäkyvässä johtamisympäristössä. Uskallan arvioida, että monessa valtionyhtiössä nämä asiat eivät ole ajan tasalla. Ja se tulee kalliiksi.

3 avainteemaa liittyen mainekriiseihin

Olemme käyttäneet paljon aikaa ymmärtääksemme maineen rakentumisen, vahvistumisen ja kriisiytymisen tematiikkaa. Olemme tutkineet yrityksiä, jotka ovat ajautuneet mainekriiseihin, sekä yrityksiä, jotka ovat niistä hyvin selvinneet. Havaintoina nousee esiin 3 osa-aluetta, jotka erottavat ne toisistaan.

Reaktiivisuus-Proaktiivisuus

Kriiseihin joutuvat organisaatiot toimivat poikkeuksetta reaktiivisesti. Niiden tapa viestiä on yleensä niukkaa tiedottamista ja sekin pakon edestä asioista, jotka ovat jo tapahtuneet. Kyseiset organisaatiot harvoin kertovat itse omin sanoin haasteista proaktiivisesti, jolloin ne voisivat määrittää itse viestin sävyn ja painotukset. Silloin ne eivät myöskään joutuisi selittelymoodiin ja tilanteeseen, jossa kyseenalaistetaan, ovatko he yrittäneet peitellä jotain.

Korporaatiotiedottaminen-Kasvollisuus

Kriisiyhtiöillä on tapana tiedottaa asioista viiveellä ja tehdä sekin kasvottomasti. Se tarkoittaa tiedotteita asioista, joissa kasvollisen ja vastuullisen viestinnän kautta saataisiin merkittäviä luottamusvaikutuksia. Korporaation taakse piiloutuminen ei ole tasapainossa vastuullisuuden ja avoimuuden kanssa, jotka ovat kuitenkin monen valtionyhtiön arvoluetteloissa.

Arvot markkinointilauseita – Aidosti jalkautettuja valintoja 

Yhteiskuntamme on tilanteessa, jossa arvot vaikuttavat yhä enemmän sidosryhmien valintoihin. Niiden pohjalta päätetään paljon siitä, missä halutaan olla töissä, keneltä halutaan ostaa ja kenen kanssa tehdä yhteistyötä. Ovatko organisaation arvot markkinointihenkisiä yleviä lauseita, vai aidosti arjessa toteutuvia, yhdessä pohdittuja valintoja? Vaikuttavatko arvot rekrytointeihin, perustellaanko niillä päätöksiä ja viestitäänkö niistä avoimesti? Nämä teemat tulisi olla jokaisen valtioyhtiön hallituksella ja johtoryhmällä jatkuvalla agendalla. Arvojen tulisi olla kirkkaat ja niiden toteutumista tulisi arvioida säännöllisesti. Tähän tarvitaan avointa keskustelua omistajaohjauksen kanssa, minkälaista arvopohjaa valtio haluaa omistajana edistää.

Valtionyhtiöt tarvitsevat yhteiskunnan luottamuksen

Valtionyhtiöiden johtaminen ei ole helppoa. Valtion rooli omistajana tuo jo muutenkin vaativaan johtamistehtävään ongelmallisia ulottuvuuksia. Moni valtionyhtiö on myös tilanteessa, jossa kansalaiset kokevat osittain omistavansa yhtiötä, jolloin sen toimintaa tarkastellaan entistä kriittisemmin. Sen vuoksi odottaisin valtionyhtiöiden hallituksilta ja johtoryhmiltä korkeaa tavoitetasoa suhteessa vastuulliseen johtamiseen, arvojen hyödyntämiseen sekä viestinnän ajattelemista strategisena vahvuutena. Kyseiset yhtiöt tarvitsevat nyt vahvaa mainetta ja yhteiskunnan luottamusta enemmän kuin koskaan.

Mikäli arvojen hyödyntäminen johtamistyössä kiinnostaa, suosittelen lataamaan maksuttoman arvo-oppaan, joka kuvaa mediallistuneen johtamisympäristön haasteita ja mahdollisuuksia arvojen suhteen.

Opas Arvoihin

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA