Kuulostaako tutulta tilanteelta? Yrityksessä on toimittu niin, että se herättää kritiikkiä tai kysymyksiä. Media tiedustelee kommenttia johdolta aiheesta, joka on johdolle sillä hetkellä epämieluisa. Toimitusjohtajan sihteeri ilmoittaa, ettei asiaa kommentoida. Jättääkö media aiheen siihen ja loppuuko yleensä jo eri media-areenoilla alkanut keskustelu? Ei lopu.
Mediallistuminen tuo kaiken tiedon näkyväksi
En viittaa artikkelilla mihinkään tiettyyn viestintä-caseen. Samankaltaisia tilanteita näkee yhä uudelleen ja uudelleen. Haluaisin herättää toimitusjohtajat, hallituksen jäsenet sekä omistajan edustajat siihen, että johtamisen maailma on jo muuttunut. Mediallistuminen varmistaa ilmiönä, että kaikki tieto tulee julkisuuteen, mitään ei voi enää peittää. Se tarkoittaa, että edellä mainitun kaltainen keskustelu laajenee ja sen sävy tummuu. Median lisäksi yrityksen tilannetta pohditaan some-kanavissa, f2f, keskustelupalstoilla, seminaareissa, viestintävalmennuksissa jne. Heikosti viestivä yritys on siinä tilanteessa ajopuu.
Avainhenkilöt joutuvat rankkaan selittelymoodiin
Mainekohu ei useinkaan synny itse huonosta viestinnästä, vaan taustalla on joku muu teko, josta yritystä on kritisoitu. Johdon radiohiljaisuus tarjoaa mediavallan niille tahoille, jotka viestivät aktiivisesti. Se vaikuttaa pikkuhiljaa yhtiön johtoon, henkilöstöön, hallitukseen, omistajiin, yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin. Useissa tapauksissa julkinen paine kasvaa niin paljon, että avaintahojen on lopulta kommentoitava. He joutuvat rankkaan selittelymoodiin. ”Miksi ei haluttu kommentoida, mitä salattavaa yhtiöllä on? Nauttiiko toimitusjohtaja hallituksen luottamusta?”
Toimiiko johto yhtiön arvojen mukaisesti?
On myös yksi yhteiskunnassa vahvistuva ilmiö, joka haastaa kommentoimattomuutta. Yrityksen arvot. Suuri osa yrityksistä tiedottaa arvokseen vastuullisuuden. Jos yrityksessä on tehty jotain, joka herättää sidosryhmien kysymyksiä, on lienee vastuullista vastata niihin. Jos johto pakenee kulmahuoneeseen, rikkoo se näkyvästi yhteisiä arvoja. Samalla se rapauttaa omaa uskottavuuttaan.
Tilanne kriisiytyy toimitusjohtajan potkuihin
Yleensä tilanne kriisiytyy siten, että hallitus vaihtaa toimitusjohtajan. Joku syntipukki täytyy löytyä ja oletetaan, että sen jälkeen voidaan jatkaa ”puhtaalta pöydältä”. Valitettavasti mediallistunut johtamisympäristö ei anna niin käydä. Yhtiön mainetta haastavat keskustelut, artikkelit ja muu informaatio jää digitaalisena verkkoon ja puskee esiin vähintäänkin Google-hauissa vielä vuosia eteenpäin. Tilanne ei ole helppo myöskään uudelle toimitusjohtajalle, joka joutuu aloittamaan luottamuksen rakentamisen negatiivisen keskustelun keskeltä.
Vanhat johtamisopit eivät näe mediallistumisen vaikutuksia
Miksi yritysten johto ajatutuu yhä uudelleen näihin mainetta rapauttaviin tilanteisiin? Ajattelisin, että dialoginen toimintaympäristö on vielä aika nuori ilmiö. Iso osa johtajista on saanut viestintäoppinsa vanhasta maailmasta, jossa avoimuus ja proaktiivisuus nähdään huonoina vaihtoehtoina. On totuttu ajattelemaan, että yrityksen viestintää voitaisiin kontrolloida vaikenemalla ja että niukka yksisuuntainen tiedottaminen riittää. Yleensä yrityksillä on käytössään viestinnän ammattilaisia palkkalistoillaan, sekä osaavia viestintäkonsultteja, joiden vinkkejä ei kuitenkaan kuunnella niin paljoa, että toimittaisiin niiden mukaisti. Uskallan olettaa, että he suosittelevat viestinnällisissä ongelmatilanteissa läpinäkyvyyttä, kasvollista viestintää sekä proaktiivisuutta. Että kerrotaan ongelmista ennen muita tahoja itse valituilla sävyillä ja painotuksilla.
Johtaja on media, halusi sitä tai ei
Uskallan myös arvioida, että edellä maintuissa yhtiöissä ei ole yhteistä näkemystä mediallistuneen toimiympäristön luonteesta ja vaikutuksista maineeseen. Niissä johto ei ole pitänyt itseään ajan tasalla viestinnällissä kyvyissään. Kuten Timo Ritakallio haastattelussaan totesi, ”johtaja on media”. Proaktiviinen, kasvollinen ja arvopohjainen viestintä ovat nykyjohtajille arkipäiväisiä työkaluja maineen vahvistamiseen ja puolustamiseen.
Kuka haluaa olla kriisiviestinnän asiakas?
Edellä mainittu tapa maksaa yhtiölle valtavasti rahaa, aikaa ja mainetta. Toimimaton viesti tai viestimättömyys ajaa yhtiötä syvemmälle ongelmaan. Rohkenen kysyä, vaikka itsekin konsultoin yrityksiä, että miksi joku haluaisi olla kriisiviestintäkonsultin asiakas? Mainekriisissä menevät rahat, aika, hermot ja maine. Kokemukseni on, että suurin osa yhtiöiden kriiseistä voidaan ennaltaehkäistä, kun johto kuuntee viestintäasiantuntijaa ja toimii vinkkien mukaan. Se tulee ainakin 10 krt halvemmaksi. Siksi viestijöillä onkin valtava vastuu ja edellytys ymmärtää johtamisen problematiikkaa laajasti. Oheisella videolla vinkkejä kuinka mainekriisi ennaltaehkäistään.
Hyödynnä maksutonta johdon viestintäopasta
Alla olevan linkin kautta voit ladata maksuttoman oppaan, jossa kuvataan mediallistumisen ilmiön vaikutuksia johtamiseen ja annetaan vinkkejä monikanavaiseen viestintään, erityisesti somessa. Toivottavasti saat niistä hyötyä ja vältät tarpeettomat mainekriisit. Mikäli on aikomus käyttää ulkopuolista viestintäsparrausta, kerromme mielellämme kokemuksia ja havaintoja. Yhteydenotto.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
