Uusia mainekriisejä nousee esiin tasaisin väliajoin. Viime keväänä puhutti Katri Kulmunin tilanne, sitten keskusteltiin Vastaamosta, tällä hetkellä VTV on otsikoissa ja ensi viikolla ehkä jo toinen henkilö, toinen johtamisen sektori ja toinen aihe. Silti monet viestinnälliset kriisit muistetaan pitkään ja Google muistuttaa niistä tasaisen varmasti.

Suuri osa mainekriiseistä olisi ennaltaehkäistävissä

Mainekriisi maksaa aina aikaa, vaivaa ja vie yleensä paljon rahaa. Monessa organisaatiossa panostetaan kriisiviestinnän koulutuksiin ja ajatellaan ylipäätään kriisiviestintää lähinnä reagointina mainetta haastaviin tilanteisiin. Joskus joudutaan vain reagoimaan, mutta haluaisin huomioida ennaltaehkäisyn mahdollisuudet. Olen kerännyt havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten mainetta haastaviin kriiseihin joutumista voidaan välttää. Taustalla tietysti ajatus siitä, että toimitaan lain ja etiikan puitteissa oikein. Kiteyttäisin vinkit viiteen pääkohtaan:

1) Uskalla olla proaktiivinen

Jos henkilö/organisaatio joutuu selittely-moodiin, tulkitaan se helposti epäluotettavaksi ja saattaa nousta kysymyksiä, että onko yritetty peittää jotain. Proaktiivisuus vaatii rohkeutta, mutta sillä on suuret mahdollisuudet. Kun uskalletaan kertoa vaikeistakin asioista etukäteen, voidaan itse päättää sisällön laajuudesta, syvyydestä ja sävystä. Vaatii arviointia, että milloin proaktiivisuus on liian suuri riski tai mahdottomuus, esimerkiksi jonkun lainsäädännöllisen esteen vuoksi.

2) Viesti kasvollisesti

Kasvollinen viestintä on 6-8 krt kiinnostavampaa kuin organisaation viesti. Kasvollisuus tarkoittaa, että viestin takana on joku henkilö, joka kantaa sisällöstä persoonansa kautta vastuuta. Kasvollisuus rakentaa luottamusta ja luo mielikuvaa läpinäkyvyydestä, jolloin ei mennä korporaation taakse piiloon.

3) Hahmota sidosryhmiesi arvot

On äärimmäisen tärkeää hahmottaa tärkeimpien sidosryhmien arvokäsitykset ja kyetä peilaamaan viestinnässään niihin. Asiakkaat, henkilöstö, yhteistyökumppanit  ja muut sidosryhmät tekevät 2020-luvulla enemmän arvopohjaisia valintoja kuin koskaan aikaisemmin. Johtajien ja organisaatioiden tulisi kyetä perustelemaan päätöksiään arvoilla ja kuvata arvojaan mahdollisimman konkreettisten toimien kautta. Näin vältetään, että niistä jää päälleliimattu ja falski maku.

4) Kiteytä oma viestintätyylisi

Omalla viestintätyylillä- ja sävyllä on valtavasti merkitystä sille, minkälaiseksi dialogi muodostuu. Suosittelen kertomaan ”totuuksien” sijaan havainnoista, kokemuksista ja näkemyksistä Niiden avulla vältetään turhaa vastakkainasettelua ja sitä kautta viestintäympäristö muodostuu rakentavammaksi. Erityisesti politiikassa kilpailijoiden suoranainen haukkuminen on asia, jonka suosittelisin vaihtamaan näkemykselliseen ja ratkaisukeskeiseen viestintään.

5) Viestintä on paljolti tiimityötä

Onnistunut viestintä on harvoin yksilösuoritus. Mitä enemmän organisaation johtamiskulttuuriin sisältyy ajatus viestinnästä palveluna ja mitä enemmän viestintää ajatellaan tiimityönä, sitä suurempi mahdollisuus on rakentaa yhteisöstä mediaa, joka luo ympärilleen mielenkiintoa ja luottamusta. Roolitusten kautta löydetään jokaisella luonteva tyyli kommunikoida.

Vallitseva viestintäkulttuuri tulee esiin tiukoissa tilanteissa

Miksi organisaatiot menevät samoihin karikoihin kerta toisensa jälkeen, vaikka mainekriisien ennaltaehkäisystä on paljon tietoa?

Väittäisin, että suurin tekijä on organisaation viestintäkulttuuri. Se, ettei ylimmällä johdolla ole yhteistä näkemys siitä, mitä organisaatio haluaa olla viestijänä, minkälainen rooli halutaan yhteiskunnassa ottaa ja mitä arvoja viestinnällä halutaan vahvistaa? Tiukoissa tilanteissa aletaan välttämään viestintää ja pelkäämään, jolloin tilanne pahenee ja ulkopuoliset tahot määrittävät viestinnän sävyn.

Suosittelen johtoryhmiä pohtimaan yhteisen linjan viestintään. Se heijastuu kaikkeen päätöksentekoon.

Jos haluat keskustella johtajuudesta, arvoista ja viestinnästä, jätä puhelinnumerosi tai mailiosoitteesi alla olevaan laatikkoon ja sinuun otetaan yhteyttä.

Saatat olla myös kiinnostunut Arvovalta-kirjasta, jossa käsitellään näitä teemoja laajasti. Lisätietoa kirjasta löytyy arvovalta.fi. 

Kirjoittajasta:

Jukka Saksi     

viestintävalmentaja ja tietokirjailija

+358405018357

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Auttaa kiteyttämään arvoja ja viestimään luottamusta herättävästi. Konsultoi työyhteisöjä osallistamisen prosesseissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut 15 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen siirtymistään viestintäyrittäjäksi. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA-tutkinnon ja väitellyt tohtoriksi johtajuudesta. Väitöskirja finanssialan johtajuuden murroksesta (2013).

Löytyy somesta nimellä @JukkaSaksi. Linkit kaikkiin sisältöihin löytyvät täältä.

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.