Vaihdoimme ajatuksia Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallion kanssa. Olen tehnyt finanssialan johtamisen tutkimusta ja työskennellyt eläkevakuutusten parissa 10 vuotta, joten keskustelunaihe oli erityisen kiinnostava. Haastattelutilanteessa ei vielä ollut tiedossa, että Timo siirtyy OP Ryhmän johtoon.
Johtajan tulisi kuunnella ja havainnoida toimintaympäristöä
Johtaminen on Timolle paljolti kommunikointia. ”Kerron, mihin olemme menossa, ja mitä se meiltä itse kultakin edellyttää.” Pitää myös tiivistää ja toistaa. ”Usein johtajana ajattelee, että on tuonut asiaa jo esille, vaikka kuulija kokee sen uutena.” Johtaminen on myös kuuntelemista sekä informaation keräämistä sidosryhmistä ja toimintaympäristöstä. Ilmarisessa pohditaan yhdessä, miten asioihin pitäisi varautua, mikä toimii ja minkälaisia huolia talouteen on syntymässä. Toimitusjohtajan on tärkeä olla keskusteluissa mukana.
Uusi toimitusjohtaja lähemmäksi henkilöstöä ja asiakkaita
Toimitusjohtajaksi nimittämisen yhteydessä Timolle perustettiin erillinen sähköpostiosoite, johon ihmiset saivat kirjoittaa luottamuksellisesti, mikä Ilmarisessa on säilytettävää ja mikä muutettavaa. Timo sai 100 viestiä ja vastasi kaikkiin.
Hän keskusteli myös 25 suurimman asiakkaan kanssa Ilmarisen palveluista, siitä, missä olisi petrattavaa ja mitä hän aikoo itse toimitusjohtajana tehdä. Hän kertoi Ilmarisen työympäristöuudistuksesta, joka on koelaboratorio suomalaisen työelämän parantamisesta. Muutamalla asiakkaalla on samankaltaisia hankkeita, joista jaetaan kokemuksia. Kumppanuus on liima asiakkuuteen ja molemmat hyötyvät. Timo on hyödyntänyt havaintojaan esimerkiksi strategiaprosessissa. Organisaatiossa on koettu, että johto on tullut lähemmäksi henkilöstöä ja asiakkaita.
Kriisiviestintään suhtaudutaan vakavasti ja sitä harjoitellaan
Johtaja harvoin tietää tarkkaan seuraavan päivän tapahtumia. Maineriski voi tulla puskista ja muuttaa kalenterin. Usein firmoissa aliarvioidaan mediakriisien vaikutukset. Some-maailmassa täytyy reagoida nopeasti. Ilmarisessa on selkeät kriisiviestintäsuunnitelmat, jotka on harjoiteltu käytännön tilanteita varten.
Avainhenkilöitä on myös valmennettu Twitterin käyttöön. ”On muistettava, että kun laitat viestin Ilmarisen edustajana, olet Ilmarinen.” Timon neuvo johtajalle on, että kriisiviestintä tulee olla mietittynä ja porukka valmennettuna. Hänellä on tunne, että jos kriisi huomenna tulee, siihen on hyvin valmentauduttu. Urheilijakin pärjää, kun on harjoitellut monipuolisissa olosuhteissa. ”Jos on aina harjoitellut hyvällä säällä, ei suoritus välttämättä onnistukaan ukkosessa.” Sen vuoksi Ilmarisen asiantuntijat, ”puhuvat päät”, harjoittelevat asioita etukäteen.
Puhu kriisitilanteessa totta ja kerro heti mitä tiedät asiasta
Maine on osa yrityskuvaa ja asiakkaalla on aina vaihtoehtoja. Jos Ilmarisella ei olisi ollut vahvaa brändiä vuonna 2012 Mika Vehviläisen asuntokauppojen yhteydessä, olisivat asiakkaat saattaneet kaikota. Vahva brändi kantoi ja luottamus asiakkaisiin säilyi. Timon ohje kriisitilanteisiin on yksinkertainen. ”Puhu totta ja kerro heti kaikki mitä tiedät asiasta.”
Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli maineen ja luottamuksen vahvistamisessa
Ilmarisessa on pohdittu paljon, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää. Facebook on enemmän privaattikanava, kun taas Twitterillä viestitään asioista nopeasti. Parempaa elämää – blogi tuo esiin ajankohtaisia teemoja ja parempaa johtamista. Blogi kytkeytyy sosiaaliseen maailmaan hyvin. Myös Intrassa julkaistaan blogeja, ja seuraavaksi Timo kertookin, miltä oma muutto erilaisiin työtiloihin on tuntunut.
Jos julkisuudessa pyörii alaa horjuttavaa tietoa, voidaan asioita selventää blogeissa. Luottamuksen rakentamisessa pyritään hyödyntämään mediaa. Samalla siihen liittyy riski, että viestinnässä voidaan epäonnistua. Jos sidosryhmien odotuksia ei täytetä, saatetaan tuhota luottamusta.
Johtajavalinnoissa kiinnitetään viestintävalmiuksiin enemmän huomiota
Tulevissa johtajavalinnoissa monipuolisen median merkitys korostuu. Johtajilta odotetaan kykyä hallita ulkoista yrityskuvaa ja sisäisen johtamisen näkökulmaa monikanavaisen viestinnän avulla. Se tietää hallituksille osaamishaasteita, kun valitaan yrityksille uusia vetäjiä.
Eläkejohtajan työssä painottuu laaja-alainen vastuu
Timo kokee eläkeyhtiön toimitusjohtajana enemmän vastuuta kuin valtaa. Vastuuta siitä, että organisaatio on tehokas, 37 miljardia hoidetaan vastuullisesti ja asiakkaat palvellaan hyvin. Myös toimintaan nimitysvaliokunnissa liittyy vastuu.
Julkisuuden kannalta eläkejohtajan valta-asema on tietysti herkullinen. Timon mukaan yleisin kommentti työstä on, että ”kokouksissa vain kahvitellaan ja syödään kampaviinereitä.” Todellisuudessa työ vaatii paljon aikaa ja paneutumista. ”Päätösasiat ovat hyvin kompleksisia.”
Johtaja ei ole koskaan valmis, vaan tarvitsee valmistautumista ja harjoittelua
Timo haluaa olla jatkuvasti parempi esimies. Positiivinen uteliaisuus ja halu kuunnella kehittävät. Aina voi olla parempi, pitää olla valmis harjoittelemaan asioita. ”Jos on vaikea hallita mieltä ja menetät malttisi, harjoittele. Jos porukkasi tarvitsee innostusta, harjoittele.”
Sopiva itsekriittisyys estää narsistista käyttäytymistä
Timo tähdentää sopivaa itsekriittisyyttä. Vahvuudet voivat kääntyä heikkouksiksi, mikäli niistä ei pidä huolta ja valmistaudu tilanteisiin. Jos johtajan itseluottamus menee liian pitkälle, on vaarana, että syntyy narsistisia piirteitä. Yrityksestä tulee arrogantti asiakkaita ja toimintaympäristöä kohtaan. Sen vuoksi on tärkeä pitää jalat maassa.
Kiitokset Timolle innostavasta keskustelusta! Hän oli valmistautunut tapaamiseemme hyvin. Oli ilahduttavaa huomata, että Timo puhuu paljon asiakkaista, henkilöstöstä ja vastuusta. Ilmarisessa eläkevarallisuuttamme hoidetaan terveellä nöyryydellä ja jatkuvalla halulla uudistua.
Hyödynnä ilmaisia sisältöjä
Mikäli kiinnostuit itsesi tai organisaatiosi kehittämisestä kohti dialogia käyvää mediaa, kannattaa tutustua referenssitarinoihimme, hyödyntää ilmaisia oppaitamme tai kurkata palveluidemme sisältöjä.
