Kysely: Yrityspäättäjät odottavat viranomaisilta johdonmukaisempaa koronaviestintää

Yrityspäättäjät seuraavat koronakriisiin liittyen eniten pääministeri Marinin, presidentti Niinistön ja Osmo Soininvaaran näkemyksiä. Organisaatioina seurataan eniten THL:n ja HUS:n asiantuntijalausuntoja. Kotimaiset sanomalehdet digijulkaisuineen sekä TV ovat Googlen ohella suosituimpia tiedonhakuareenoita. Marin saa kiitosta selkeästä viestinnästään, muiden ministereiden viestintään suhtaudutaan kriittisemmin. Yritysjohto odottaa median välttävän skuuppijournalismia ja luovan vähemmän paniikkimielialaa.

Yli 600 yrityspäättäjää kertoi mielipiteensä koronaviestinnästä

Johtaja on Media! Oy ja Helsingin seudun kauppakamari toteuttivat kyselyn Uudenmaan alueen yrityspäättäjille siitä, mitä tahoja he seuraavat koronakriisiin liittyen, mistä he hankkivat tietonsa ja mitä odotuksia heillä on koronaviestinnän kehittämiselle. Kysely toteutettiin 11.5-15.5.2020 ja siihen vastasi 624 kauppakamarin jäsentä. Kyselyn vastuuhenkilönä toimivat viestintäkonsultti Jukka Saksi ja tutkimuskonsultti Juha Aalto. Kysymyksenasettelu toteutettiin yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa.

Pääministerillä ja presidentillä eniten huomioarvoa kriisissä

Yrityspäättäjät seuraavat koronakriisissä erityisesti kotimaisia toimittajia ja viranomaisia. Käytännössä kaikki etsivät koronaan liittyvää tietoa Googlesta. Käytetyimmät muut media-alustat ovat sanomalehdet verkkosivuineen ja TV. Oma työyhteisö on tärkeä verkosto tiedon saamiseen ja jakamiseen. 2/3 yrityspäättäjistä seuraa tiiviisti elinkeinoelämän järjestöjen koronaviestintää.

Eniten yrityspäättäjien huomioarvoa saavat henkilöinä Sanna Marin, Sauli Niinistö ja Osmo Soininvaara. Lisäksi henkilökohtaisia mainintoja saivat Hjallis Harkimo, Mikael Pentikäinen, Björn Wahlroos, Risto Murto, sekä hallituksen ministerit. THL ja HUS ovat yrityspäättäjien seuratuimpia organisaatioita koronaan liittyen.

Elinkeinoelämän järjestöt onnistuneet yrityspäättäjien mielestä parhaiten

Yrityspäättäjien mielestä pääministerin koronaviestintä on varsin selkeää ja aktiivista. Koko valtioneuvosto ei ole onnistunut vastaajien mielestä yhtä hyvin. Niinistön viestintä koetaan rauhoittavana ja Soininvaara saa kiitosta laaja-alaisista pohdinnoistaan. Harkimon koetaan olevan sopivan kriittinen, Pentikäisen ajavan yrittäjien puolta, Wahlroosin herättälevän päättäjiä talousteemoihin ja Murron kuvaavan globaalia muutosta.

Elinkeinoelämän järjestöt viestivät yrityspäättäjien mielestä parhaiten eri tahoja vertailtaessa. Erityismainintoja saivat kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät. Oppositio saa yrityspäättäjiltä vahvaa kritiikkiä passiivisuudestaan. Ay-liikkeen koetaan olleen kriisin aikana täysin pimennossa.

Kritiikkiä epäjohdonmukaisuuksista ja paniikin lietsomisesta

Kritiikki kohdistuu erityisesti hallituksen vähäiseen elinkeinoelämän tuntemukseen. Hallituksen viestintää pidetään osin salailevana ja epämääräisenä. Yleisesti julkisen sektorin päättäjiä kritisoidaan koronakriisiin liittyen vastuun pakoilusta ja epäselvistä ohjeistuksista. Virkakoneiston virallisen ja virkamiesten henkilökohtaisen viestin koetaan välillä sekoittuvan.

Yrityspäättäjät odottavat selkeämpiä ohjeita ja selkeämpää viestiä koronastrategiasta. Yrityskenttään toivottaisiin enemmän viestintää toimista, joilla julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä vahvemmin yhteistyötä. Lisäksi tiedottamisen ja ohjeistusten aikatauluista tulisi pitää kiinni.

Poliittisten päättäjien viestinnän tulisi olla nykyistä nopeampaa, avoimempaa sekä faktat ja mielipiteet selkeästi erottelevampaa. Oppositiolta odotetaan aktiivista ratkaisukeskeistä vaihtoehtojen esittelyä. Median tulisi välttää skuuppi-journalismia ja yksityiskohtiin takertumista, keskittyen kokonaisuuksiin ja faktoihin. Ay-liikkeeltä odotetaan selkeämpää profiilin nostoa.

Tilausta proaktiiviselle, näkemykselliselle ja arvoa tuottavalle viestinnälle

Saksin mukaan kysely osoitti, että yrityspäättäjät voisivat rikastuttaa tiedonhankintaansa ja vaikuttamistaan käyttämällä itse aktiivisemmin sosiaalisia medioita. Yhteiskunnassa olisi tilaa kuulla yritysten näkemyksiä enemmän. Pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkeyhtiöiltä hän odottaisi vielä näkemyksellisempää viestintää siitä, miten toimintaympäristöt muuttuvat ja mitä se tarkoittaa yritysten tulevaisuudelle. Hän näkee myös 3. sektorille mahdollisuuksia. ”Nyt olisi paikka ottaa rohkeammin kasvollisen ja proaktiivisen asiantuntijan roolia kaikilla sektoreilla ja tarjota siten arvoa kansalaisten sekä yhteisöjen päätöksenteon tueksi. Lisäksi arvojen laajempi hyödyntäminen kriisiviestinnässä on suuri mahdollisuus.”