Tekoäly muuttaa organisaatioiden toimintaa perusteellisesti. Se tuo tehokkuutta, säästöjä ja uusia mahdollisuuksia, mutta se ei ole vain teknologiaa. Haluaisin muistuttaa, että tekoäly on myös vallankäytön väline.
Tämä voi kuulostaa ensikuulemalta jyrkältä, mutta vallankäyttö ei ole tässä negatiivinen sana. Se on neutraali ja olennainen osa johtamista. Jokainen päätös, kenelle hankitaan maksulliset lisenssit, kuka saa koulutusta, millaisia sovelluksia otetaan käyttöön ja millaisia prosesseja tuetaan, on vallankäyttöä.
Kun vallankäytön luonne tunnistetaan ja siitä puhutaan avoimesti, se vahvistaa luottamusta. Jos siitä vaietaan, syntyy helposti väärinkäsityksiä, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja ristiriitaisia viestejä, jotka heijastuvat koko organisaatioon.
Miksi jaettu näkemys on ratkaiseva?
Olen nähnyt työssäni suuria eroja organisaatioiden välillä. Joissakin johtoryhmät ovat ottaneet tekoälyn tosissaan, perehtyneet sen mahdollisuuksiin ja riskeihin ja muodostaneet yhteisen näkemyksen. Tämä näkyy johdonmukaisempana johtamisena ja henkilöstön parempana sitoutumisena.
Toisaalla tilanne on hajanaisempi. Osa johtoryhmästä näkee tekoälyn suurena mahdollisuutena, osa epäilee sen merkitystä. Tämä hajanaisuus välittyy väistämättä myös henkilöstölle ja silloin muutos näyttäytyy ristiriitaisena.
Ajattelisin, että tekoälyyn liittyvä transformaatio ei ole vain tekninen tai teknologinen muutos, vaan erityisen paljon kulttuurillinen johtamisen muutos. Se, miten johtoryhmä yhdessä hahmottaa tekoälyn roolin, määrittää pitkälti, miten organisaatio onnistuu sen hyödyntämisessä.
Vallankäyttö neutraalina osana johtamista
On tärkeä muistaa, että vallankäyttö kuuluu johtamiseen. Se ei ole asia, jota pitäisi peittää tai vierastaa. Päinvastoin, sen tunnustaminen tekee johtamisesta rehellisempää ja läpinäkyvämpää. Kun johtoryhmä sanoittaa avoimesti, miksi tekoälyyn panostetaan, kenelle resursseja jaetaan ja millaisia riskejä on otettava huomioon, se luo selkeyttä ja vahvistaa luottamusta.
Kolme kysymystä johtoryhmille
Rohkaisen jokaista organisaation johtoryhmää pysähtymään hetkeksi ja kysymään itseltään:
-
Onko meillä yhteinen ja ajantasainen näkemys tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaan, työn tekemisen tapoihin ja ihmisten hyvinvointiin?
-
Miten olemme sanoittaneet avoimesti tekoälyn käyttöönottoon liittyvän vallankäytö, kenelle annamme mahdollisuuksia ja millä perustein?
-
Miten varmistamme, että henkilöstö saa selkeitä, johdonmukaisia viestejä eikä hajanaisia tulkintoja?
Nämä kysymykset voivat tuntua yksinkertaisilta, mutta ne määrittävät pitkälti sen, johtaako tekoäly organisaatiota eteenpäin vastuullisesti – vai syntyykö turhaa epäselvyyttä ja luottamuspulaa.
ps. Jos haluat kehittyä viestijänä tekoälyn avulla, lataa alla olevasta linkistä maksuton opas. Oppaan lataajana pääset uutiskirjeeni tilaajaksi. Jaan uutiskirjeissä erilaisia vinkkejä ja havaintoja tekoälyn hyödyntämisestä johtamis- ja viestintätyössä.
Tässä erään asiakkaani inspiroiva palaute:
Riitta Tirronen, Suomen Akatemian viestintäjohtaja:
”Kiitos paljon eilisestä iltapäivästä. Viestintätiimin tekoälykoulutus oli innostava ja inspiroiva. Saimme siitä paljon eväitä omaan työhömme ja kielimallien käytön hyödyntämiseen”.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
