Tekoäly muuttaa vallan rakenteita työelämässä – hiljaa, mutta peruuttamattomasti
Tekoäly on jo muuttanut maailman valtasuhteita. Se muovaa valtioiden strategioita, yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistä liiketoimintaa nopeammin kuin osaamme hahmottaa.
Mutta kun katsomme tarkemmin, muutoksen vaikutus ulottuu syvälle myös työpaikkojemme arkeen – ja sitä kautta meidän jokaisen rooliin, vastuuseen ja vaikutusvaltaan.
Ja se tekee sen usein kysymättä lupaa.
Valta ei katoa – se vaihtaa taskua
Ajattelisin, että tekoäly ei ole vain uusi työkalu. Se rakentaa hiljalleen uudenlaista dynamiikkaa:
- Kenellä on osaamista?
- Kenellä on näkyvyyttä dataan?
- Kuka osaa kysyä oikeat kysymykset teknologialta?
Valta ei välttämättä katoa vanhoilta rakenteilta, mutta sen painopiste siirtyy. Asiantuntija, joka hallitsee AI-agenttien rakentamisen, ei enää ole vain suorittaja – hänestä voi tulla organisaatiossaan tai toimialallaan uudenlainen suunnannäyttäjä.
Perinteiset hierarkiat eivät ehkä katoa kerralla, mutta ne tulevat väistämättä haastetuiksi. Joissain tapauksissa ne jopa lakkautuvat, kun organisaatiot organisoituvat uusiksi tekoälyn mahdollistamien roolien ympärille.
Tärkeää on, että muutos ei synnytä kaaosta eikä pelkoa, vaan tapahtuu hallitusti, turvallisesti ja yhteistä luottamusta jatkuvasti rakentaen.
Se vaatii avoimuutta, osallistamista ja rohkeutta puhua myös vaikeista asioista. Mikään keskustelunaihe ei saisi olla tabu.
Miten tämä muutos näkyy eri rooleissa?
Tekoäly haastaa johtajan roolin uudella tavalla. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea teknisesti – mutta hänen täytyy ymmärtää tekoälyn vaikutukset strategisesti.
Kuka päättää, milloin AI:n suositus ohittaa ihmisen harkinnan? Kenen vastuulla on datan eettinen käyttö? Miten teknologia tukee – ei syrjäytä – ihmisyyttä?
Tekoäly ei kysy johtajalta, onko hän valmis – mutta ihmiset kyllä kysyvät, miten tähän pitäisi suhtautua. Siksi johtajuus on yhä enemmän kykyä luoda suuntaa epävarmuuden keskellä.
Samalla jokaisen johtajan pitäisi osata hyödyntää tekoälysovelluksia myös aivan konkreettisesti omassa työssään. Muuten on mahdotonta hahmottaa niiden luomaa työn muutoksen ulottuvuutta.
Samalla on myös riski, että johtaja rakentaa itsestään uudistumisen tulpan.
Esihenkilöiden rooli ei yhtäkkiä poistu
Uskon, että esihenkilöiden rooli tulee olemaan ratkaiseva, erityisesti seuraavien vuosien aikana, kun tulemme näkemään muutosneuvotteluita ja organisaatioiden rakenteiden uudistumista enemmän kuin koskaan samassa aikaikkunassa.
Esihenkilö on se, joka mahdollistaa oppimisen, tukee epäröiviä ja näyttää, että kysyminen on sallittua – jopa suotavaa. Ilman tätä turvaa tekoäly jää helposti vain niiden innokkaimpien ja uteliaimpien asiantuntijoiden jutuksi, eikä leviä arkeen koko organisaatiossa.
”Viekö tekoäly minun työni?”
Asiantuntijoille tekoäly on sekä mahdollisuus että paine. Uudet taidot nostavat statusta ja inspiroivat työhön, mutta epävarmuus voi herättää myös pelkoa: ”Jos en opi tätä nyt, jäänkö jälkeen? Viekö tekoäly työni kokonaan?”
Tässä kohtaa organisaatiokulttuuri astuu esiin. Rakennammeko ympäristön, jossa oppimista arvostetaan – ei vain oleteta?
Missä kukaan ei saisi tuntea itseään osaamattomaksi siksi, että oppii eri tahtiin.
HR:llä on erityisen tärkeä rooli seuraavien vuosien aikana.
Uudistuminen on välttämätöntä – mutta ei hinnalla millä hyvänsä
Olen itse lähtökohtaisesti uudistamisen ja muutoksen kannalla. Pidän siitä, että iso osa asioista kehittyy, uusiutuu ja menee eteenpäin.
Tekoäly tarjoaa valtavan potentiaalin juuri siihen – uudenlaiseen ajatteluun, tuottavuuteen, jopa inhimillistämiseen, jos sitä käytetään viisaasti.
Mutta samaan aikaan uskon, että meidän on pysyttävä hereillä – yksilöinä ja organisaatioina. Meidän on pidettävä kiinni arvoistamme, eettisistä periaatteistamme ja asiantuntijuudestamme.
Niitä ei saa ulkoistaa teknologialle. Tekoäly voi olla tukijärjestelmä – mutta ei moraalinen kompassi.
Erityisen huolissani olen tekoälyn laiskasta käytöstä, jota ei pitäisi päästää osaksi kulttuuria.
Miten rakennamme kulttuurin, jossa kukaan ei tipu kelkasta?
Uskon, että tarvitsemme työelämään nyt ennen kaikkea uteliaan mutta valppaan kulttuurin. Sellaisen, jossa
- saa kysyä ja ihmetellä – ilman pelkoa näyttäytyä osaamattomana
- tunnistetaan hiljainen osaaminen ja nostetaan se näkyviin
- puhutaan vallasta – ei vaikenemalla vaan yhteisesti määrittelemällä
- johto käy keskustelua, ei vain tee päätöksiä
- yhdessä sovitaan, mitä teknologia saa tehdä ja mitä se ei saa tehdä
Miten sinun työpaikallasi?
- Onko tekoäly jo mukana arjen työnkulussa?
- Miten osaaminen ja valta ovat alkaneet jakautua uudelleen?
- Pystyykö johto puhumaan muutoksesta ilman korulauseita – avoimesti ja uteliaasti?
- Koetko, että viestintä on avointa, ennakoivaa ja uskottavaa?
Olisi arvokasta kuulla, missä kohtaa organisaatiosi on – ja millaisia oivalluksia tai huolia tekoäly herättää.
Jos haluat jakaa niitä luottamuksellisesti, minulle voi lähettää viestiä jukka.saksi@johtajaonmedia.fi. Lupaan lukea jokaisen viestin ja vastata niihin jotain kokemusteni ja näkemysteni perusteella.
Ihmisten välinen luottamushanke
Ajattelisin, että tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen transformaatio, vaan se on erityisen paljon ihmisten välinen luottamushanke.
Kun uudistumme yhdessä, avoimesti ja vastuullisesti, tekoäly ei vie meiltä ihmisyyttä – se voi jopa vahvistaa sitä.
Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskaltavat muuttua, mutta eivät luovu siitä, mikä on arvokasta.
ps. Jos haluat keskustella organisaatiosi tekoälykoulutuksista erityisesti johdolle, hallitukselle sekä viestintä- ja HR-tiimeille, varaa linkistä maksuton kartoituskeskustelu teamsiin.
Tässä erään asiakkaani inspiroiva palaute:
| ”Jukka on sparrannut yritystämme tekoälyn hyödyntämisessä strategiatyön, viestinnän, markkinoinnin ja tuotteistuksen teemoissa. Jukalla on laaja näkemys tekoälyn vaikutuksista työn muutokseen ja arvoympäristöön. Työskentelyote on keskusteleva, idearikas ja käytännönläheinen”.
Rainer Saukko, Viimeistelykivi Oy:n toimitusjohtaja: |
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
