Tekikö mediallistuminen sotesta viestintäkilpailun?

By | 2018-06-21T10:48:51+00:00 kesäkuu 21st, 2018|Artikkelit|

Sote puhuttaa, sote kiehuttaa ja sote ihmetyttää. Tuleeko lopullista sote-ratkaisua, ketkä ovat voittajia, ketkä menettävät, kelle siirtyy valtaa, miten asiakkaille käy, kuka käärii muutoksessa rahat ja kuka kerää muruset neuvottelupöytien alta? Milloin tapahtuu mitäkin? Paljon on kysymyksiä ilmassa.

Mielipiteisiin vaikutetaan lukuisin eri keinoin

En lähde arvioimaan, mikä on oikea ratkaisu soten suhteen. Nostaisin sen sijaan esille sitä, miten mediallistuminen vaikuttaa ilmiönä historiallisen suureen päätökseen, joka koskettaa kaikkia meitä suomalaisia. Kuten kaikissa suurissa päätöksissä, sidosryhmiin vaikuttamisella on roolinsa lopputuloksessa. Mediallistuneessa toimiympäristössä mielipiteisiin vaikutetaan esimerkiksi poliittisten verkostojen, median, somen, lobbauksen, kahdenvälisten kohtaamisten, julkisten puheenvuorojen ja kirjoitusten kautta. Tarvitaan monenlaista viestintää ja näyttää, että sidosryhmät arvostavat mahdollisuutta dialogiin. Siinä mielessä pelkkä tiedottaminen ei riitä.

Kuka saa äänensä kuuluviin omalle sidosryhmälleen?

Taitava viestintä luo valtaa. Sote-muutoksessa on paljon erilaisia intressitahoja, jotka haluavat tuoda kokonaisuuteen oman näkökulmansa. Ainakin toivottavasti suurin osa hakee aidosti rakentavaa ratkaisua, osa haluaa tieten tahtoen hämmentää soppaa lisää. On vaarana, että teemaan liittyvä keskustelu äityy sekavaksi älämölöksi, jossa vain koviten huutava saa äänensä kuuluviin. Se tuskin luo pohjaa parhaalle ratkaisulle. Täysi hiljaisuuskaan ei toimi, koska silloin antaa valtaa heille, jotka viestivät aktiivisemmin. Pelkkä aktiivisuus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan kohderyhmiä puhuttelevia sisältöjä.

Sote-organisaatioiden johdolta puuttuu yhteinen näkemys mediallistumisesta

Yhtä stereotyyppistä tapaa viestiä sote-muutoksessa ei ole. Jokainen osallinen luo sen omista arvoistaan, kulttuuristaan, tavoitteistaan ja strategiastaan käsin. Olemme Johtaja on Media! -konseptissa havainneet yhden yhä kertautuvan haasteen useiden sote-toimijoiden viestintään liittyen. Johtoelimillä on puutteellinen yhteinen näkemys siitä, miten mediallistuminen vaikuttaa ympäröivänä ilmiönä kyseisen sote-organisaation johtajuuteen. Puuttuu yhteinen käsitteistö, eikä mediallistumista lähestytä kokonaisuutena, vaan siitä irrotetaan osia, kuten esimerkiksi vain organisaation suhde someen tai perinteiseen mediaan. Näin johtajuusviestintä on yksilölähtöistä, ei viestitä yhtenäisenä tiiminä. Toiminta on enemmän reaktiivista palvelua, eikä niinkään aktiivista, johdonmukaisella ja näkemyksellisellä viestinnällä auttamista, jolloin tulevaisuus olisi enemmän omissa käsissä.

Onnistuminen lähtee johtajuusviestinnän nykytilan analysoinnista

Jos haluaa saada oman viestintä perille rakentavassa muodossa, kannattaa teemaa ensin analysoida. Suosittelemme arvioimaan ensin organisaation johtajuusviestinnällisen profiilin nykytilan, ennen kuin määritetään ydiviestiä tai muita viestinnällisiä tavoitteita. Analyysin voi toteuttaa monella tavoin. Jos haluaa hyödyntää Johtaja on Media! -tapaa, siihen voi tutustua täältä

Rohkaisen kaikkia sote-toimijoita valjastamaan viestinnän osaksi johtamisjärjestelmää. Kävi sote-ratkaisuissa miten vain, viestimisen tarve ei tule vähenemään.

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

Kiinnostuitko? Pyydä yhteydenottoa