Tekikö mediallistuminen sotesta viestintäkilpailun?

By |2018-11-05T11:46:44+00:00kesäkuu 21st, 2018|Artikkelit|

Sote puhuttaa, sote kiehuttaa ja sote ihmetyttää. Tuleeko lopullista sote-ratkaisua? Ketkä ovat voittajia, ketkä menettävät, keille siirtyy valtaa? Miten asiakkaille käy? Kuka käärii muutoksessa rahat ja kuka kerää muruset neuvottelupöytien alta? Milloin tapahtuu mitäkin? Paljon on kysymyksiä ilmassa.

Mielipiteisiin vaikutetaan lukuisin eri keinoin

En lähde arvioimaan, mikä on oikea ratkaisu soten suhteen. Nostaisin sen sijaan esille sen, miten mediallistuminen ilmiönä vaikuttaa tähän historiallisen suureen päätökseen, joka koskettaa kaikkia meitä suomalaisia. Kuten kaikissa suurissa päätöksissä, sidosryhmiin vaikuttamisella on roolinsa lopputuloksen kannalta. Mediallistuneessa toimiympäristössä mielipiteisiin vaikutetaan esimerkiksi poliittisten verkostojen, median, somen, lobbauksen, kahdenvälisten kohtaamisten, julkisten puheenvuorojen ja kirjoitusten kautta. Tarvitaan monenlaista viestintää, ja näyttääkin siltä, että sidosryhmät arvostavat mahdollisuutta dialogiin. Siinä mielessä pelkkä tiedottaminen ei riitä.

Kuka saa äänensä kuuluviin omalle sidosryhmälleen?

Taitava viestintä luo valtaa. Sote-muutoksessa on paljon erilaisia intressitahoja, jotka haluavat tuoda kokonaisuuteen omat näkökulmansa. Suurin osa ainakin toivon mukaan hakee aidosti rakentavaa ratkaisua, mutta osa haluaa myös tieten tahtoen hämmentää soppaa lisää. On vaarana, että teemaan liittyvä keskustelu äityy sekavaksi kakofoniaksi, jossa vain koviten huutava saa äänensä kuuluviin. Se tuskin luo pohjaa parhaalle ratkaisulle. Täysi hiljaisuuskaan ei toimi, koska silloin valta siirtyy heille, jotka viestivät aktiivisemmin. Pelkkä aktiivisuus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan kohderyhmiä puhuttelevia sisältöjä.

Sote-organisaatioiden johdolta puuttuu yhteinen näkemys mediallistumisesta

Ei ole yhtä tyypillistä tapaa viestiä sote-muutoksessa. Jokainen osallinen toimii omista arvoistaan, kulttuuristaan, tavoitteistaan ja strategiastaan käsin. Olemme Johtaja on Media! -konseptissa havainneet yhden yhä kertautuvan haasteen useiden sote-toimijoiden viestintään liittyen. Johtoelimillä on puutteellinen yhteinen näkemys siitä, miten mediallistuminen vaikuttaa ympäröivänä ilmiönä kyseisen sote-organisaation johtajuuteen. Puuttuu yhteinen käsitteistö, eikä mediallistumista lähestytä kokonaisuutena – siitä irrotetaan osia, kuten esimerkiksi vain organisaation suhde someen tai perinteiseen mediaan. Näin johtajuusviestintä on yksilölähtöistä, eikä viestintä tapahdu yhtenäisenä tiiminä. Toiminta on enemmän reaktiivista palvelua, eikä niinkään aktiivista, johdonmukaisella ja näkemyksellisellä viestinnällä auttamista, jolloin tulevaisuus olisi enemmän omissa käsissä.

Onnistuminen lähtee johtajuusviestinnän nykytilan analysoinnista

Jos haluaa saada oman viestinsä perille rakentavassa muodossa, kannattaa teemaa ensin analysoida. Suosittelemme arvioimaan organisaation johtajuusviestinnällisen profiilin nykytilan ennen ydinviestin tai muiden viestinnällisten tavoitteiden määrittelyä. Analyysin voi toteuttaa monella tavoin. Jos haluaa hyödyntää Johtaja on Media! -tapaa, siihen voi tutustua täältä

Rohkaisen kaikkia sote-toimijoita valjastamaan viestinnän osaksi johtamisjärjestelmää. Kävi sote-ratkaisuissa miten vain, viestimisen tarve ei tule vähenemään. Voit tutustua sote-sektorin johtajien kokemuksiin haastattelut-sivuillamme.

 

Viestintäjohtajan opas

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA

Johtaja on Media! -kirja

Miten johtajista, asiantuntijoista ja organisaatioista on tullut medioita? Jukka Saksin teos palkittiin vuoden 2017 Kultasulka -kilpailussa hopeasulalla. Tutustu ja tilaa omasi!
TILAA KIRJA
Johtaja on Media! -kirja
close-link
Saammeko auttaa?

Varaa kanssamme maksuton 15 min puhelinsparraus.
Kerro johtajuusviestinnälliset haasteesi, kuuntelemme ja autamme eteenpäin.


KATSO VAPAAT AJAT
close-link