Oli ilo saada haastatella Susanna Petterssonia, joka työskentelee Nationalmuseumin pääjohtajana Tukholmassa. Hänen mielestään yhteiskuntamme on muuttunut mediayhteiskunnaksi. ”Se on pikselöitynyttä, heimoutunutta ja mustavalkoista. Saat siellä halutessasi jyrkkiäkin näkemyksiä vahvistavia impulsseja.”
SUSANNA MUISTELEE, KUINKA LAPSUUDESSA KAIKILLA OLI SAMAT UUTISLÄHTEET ja siinä määrin samankaltainen faktapohja. ”Silloin oli mahdollista puhua arvoista konkreettisemmin. Arvot ovat kuitenkin nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Ilman niitä olemme hukassa.”
NYKYISESSÄ TYÖSSÄÄN NATIONALMUSEUMISSA SUSANNA TEKEE PÄIVITTÄIN PÄÄTÖKSIÄ, jotka täytyy ankkuroida yhteisön arvopohjaan. Tämä voi koskea myös yksittäisiä teoshankintoja. ”Kun on selkeät arvot, pystytään tekemään rohkeita päätöksiä. Museollemme ostettiin juuri epätyypillinen teos, tanskalaisen taiteilija Kristian Zahrtmannin homoeroottinen maalaus Aatami paratiisissa (1914). Teos oli omana aikanaan niin rohkea, että sitä kritisoitiin raivokkaasti, eikä sitä pidetty liiallisen provokatiivisuutensa vuoksi sopivana valtiolliseen kokoelmaan.”
SUSANNA KESKUSTELI ASIASTA KAHDEN ASIANTUNTIJAN KANSSA, ja he olivat molemmat sitä mieltä, että teos kannattaa ilman muuta hankkia. Sen jälkeen hän esitteli hankintaehdotuksen museon ystäväyhdistyksen hallitukselle, joka koostuu henkilöistä, jotka eivät itse ole taiteen ammattilaisia. ”Hallitus arvosti perusteluita ja päätti rahoittaa teoksen hankinnan. Kehonkielestä näkyi, että joillekin oli kyseessä melko rankka aihe, mutta kukaan ei vastustanut.” Susanna ajattelee, että siinä tilanteessa toimittiin arvoperusteisesti. ”Päätöksiä ei voi tehdä vain valkoisen heteromiehen näkökulmasta. Koimme, että yhteiskunnan diversiteetin kannalta on tärkeää nostaa keskustelua esille ja kyseisen teoksen hankinta tuki sitä arvoa.”
ARVOJEN PITÄISI NÄKYÄ ARJESSA KONKREETTISESTI. Susanna nosti esiin käytännön esimerkin. ”Minulle raportoitiin, että pieni lapsi oli kaatanut museossamme veistoksen. Tavallisin kysymys on toki, kuinka teokselle kävi. Ensireaktioni liittyi kuitenkin siihen, miten lapsi ja hänen perheensä voivat. Kehotin osastonjohtajaa soittamaan perheelle, käymään heidän kanssaan tilanteen läpi ja toivottamaan heidät jatkossakin tervetulleeksi museoomme. Mielestäni se on esimerkki arvoistamme, koska meillä on vastuu museomme kävijöistä.”
ARVOJEN TULEE SUSANNAN MUKAAN KOSKEA KAIKKIA TYÖYHTEISÖN JÄSENIÄ. Hän on tavannut urallaan päällikkötason henkilöitä, joiden mielestä on hyvä olla erilaisia sääntöjä, mutta ne eivät koske heitä. Susanna ei voi sietää sellaista, että joku pitää itseään systeemistä irrallisena. ”On oltava samat arvot, oli sitten työskennellyt yhteisössä kolme kuukautta tai 30 vuotta. Ei kaikkien tarvitse toimia identtisesti, mutta kaikkien täytyy ymmärtää, mikä arvoperusta toiminnassa on. Kun se on jaettu ja sitä käytetään päivittäin, se vapauttaa aikaa yhteiselle ideoiden kehittämiselle. Arvojen hyödyntäminen on silloin helppoa, kun niiden kanssa toimii johdonmukaisesti.”
SUSANNA POHTII MEDIAN ROOLIA JULKISEN ORGANISAATION JOHTAMISESSA. ”Media kiinnostuu kriiseistä, poikkeamista, että joku on tehnyt virheen. Se ei kiinnosta, että asiat menevät normaalisti hyvin.” Susannalla on positiivisia kokemuksia siitä, että kun avaa keskustelua median kanssa, se johtaa yleensä hyvään dialogiin. ”Aika usein pyrin keskittymään ydinajatuksiin, jotka ainakin haluan saada haastattelussa läpi.” Susannan mukaan Nationalmuseumin johtaminen on siinä mielessä kiitollista, että aina saa halutessaan median huomion. ”Nationalmuseum on jo itsessään media. Samalla kun altistaa itseään mediassa, on otettava vastuu siitä, että on läsnä myös silloin, kun vastaan tulee vaikeampia tai epämiellyttäviä kysymyksiä.”
ARVOILLE KÄY SUSANNAN MUKAAN HYVIN. Hän katsoo Aalto Yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana opiskelunsa aloittavia nuoria. ”He haluavat tietää opiskelemaan päästyään, minkälaisia maailman ongelmia he tulevat ratkaisemaan. Kun he siirtyvät työelämään, he haluavat tietää yrityksen arvopohjan. Opiskelijat tekevät yhä enemmän arvovalintoja.”
Haastattelun ja paljon muuta voit lukea kokonaisuudessaan tuoreesta Arvovalta-kirjasta.
Lue myös muita kiinnostavia henkilöhaastatteluita!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
