Stefan Björkman toimii ruotsinkielisen Konstsamfundet-yhdistyksen toimitusjohtajana. Ennen tehtävään siirtymistään hän luki tekstejä, jotka kertoivat yhdistyksen perustaja Amos Andersonista. Kirjojen kautta avautui Amokselle ja yhdistykselle tärkeät arvot”, kertoi Stefan.
YHDISTYSTEN JA SÄÄTIÖIDEN PERUSTAJAT OVAT OLLEET VAHVOJA PERSOONIA. ”Heillä on ollut vahva palo toteuttaa jotain itselleen tärkeää ja sellaista, josta on kertynyt varallisuutta. Lisäksi he ovat päättäneet lahjoittaa omaisuutensa johonkin tarkoitukseen. Siellä on vahva tahto taustalla, ja se projisoituu pitkälle yhteisön toiminnassa eteenpäin.” Stefan ajattelee, että Amos teki aikanaan viisaan ja tiedostetun päätöksen luodessaan yhdistyksen eikä säätiötä. ”Yhdistyksen sääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa, ja se sisältää tarvittavan resilienssin. Säätiössä suuntaviivat on käytännössä lukittu.”
AMOKSEN TAHDONILMAISU ELÄÄ KONSTAMSFUNDETISSA VAHVASTI. ”Toki elämme ajassa, mutta ei meillä ole mahdollisuutta muuttaa suuntaa, kuten tilanteessa, jossa yritys voi vaihtaa toimialaa. Toiminnan ydin on perustajan tahtotilan mukaisesti varsin selkeä. Itselleni on rakentunut tavoite, että työrupeamani jälkeen ainakin Suomi olisi hieman parempi paikka. Se raha, jota annamme tiettyihin tarkoituksiin, siihen haluamme mahdollisimman paljon vipua.”
STEFAN VÄLTTÄÄ PAALUTTAMASTA OMIAAN ARVOJAAN LIIKAA TIETTYIHIN TERMEIHIN, koska ne saatetaan ymmärtää niin monella eri tavalla. ”Kyse on enemmän arjen tekojen kautta toimimisesta. Arki syövyttää kulttuurin alta aikayksikön. Se on sellaista kiinalaista tippahoitoa, että todellisuus tulee pikkuhiljaa esille. Esimerkiksi jollain johtajalla voi olla nimettynä arvona yhteisöllisyys, mutta hän istuu kuitenkin omassa huoneessaan koko työpäivän. Sen sijaan, että viestittäisin vahvasti omia arvojani, panostaisin yhteiseen keskusteluun ja sitä kautta yhteisön yhteiseen sanoitukseen aiheesta.”
SE MISSÄ TYÖSKENTELY YHDISTYKSESSÄ EROAA MUISTA SEKTOREISTA, on, että työtä tehdään koko sydämellä ja osin myös vapaaehtoisesti. ”Voitko sitoutua siihen, mihin olemme menossa ja siihen tapaan, millä se tehdään? Ne ovat äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä, koska ei ole juuri muuta liimaa, jolla asiat nivoutuvat toisiinsa. Rahalla saa ostettua tiettyä työrauhaa, mutta sitä keinoa ei yhdistyksellä ole välttämättä käytettävissä.”
MYÖS SE EROTTAA KONSTAMSFUNDETIN YRITYKSISTÄ, ettei siellä suoranaisesti voida osoittaa, onko toiminnasta tullut hyvä tulos. ”Kysymys on siitä, saatiinko laadullisesti aikaan taidetta, joka teki tästä maasta hieman aiempaa paremman. Siihen käytettiin tietty määrä rahaa, ja voimme pohtia, oliko se hyvä valinta. Siinä mielessä yhdistyksen johtaminen on paljon vaikeampi laji kuin yrityksessä.” Hieman samankaltaisuutta Stefan näkee kuitenkin kuntataloudessa. ”Ei meidän pitäisi julkista sektoriakaan mitata kuten liikeyritystä. Enemmän kyse on siitä, meneekö yhteiskunta eteenpäin ja onko meillä tulevaisuudenuskoa. Silloin tullaan perimmäisiin arvoihin, mikä on missäkin toiminnassa tärkeätä.”
USEIN POHDIMME, MITÄ AMOS OLISI AJATELLUT PÄÄTETTÄVÄSTÄ ASIASTA. ”Meillä on ollut töissä vielä 10 vuotta sitten ihmisiä, jotka ovat tunteneet hänet henkilökohtaisesti. Silloin oli ehkä helpompi arvottaa päätöksentekoon liittyviä näkökulmia. Yhteisön olisi melko vaikea päättää jotain, jos koettaisiin, että se olisi ollut Amoksen tahdon vastaista.”
MITEN MEDIALLISTUMINEN ON VAIKUTTANUT KONSTSAMSFUNDETIN LÄPINÄKYVYYTEEN? ”Se on ollut iso murros. Toiminta on ollut historian saatossa kohtalaisen suljettua. Kenelläkään ei ole ollut minkäänlaista raportointivelvollisuutta. Se, mitä yhdistys omistaa tai mitä tahoja rahoittaa, on selvää, että ne täytyy nykyisin julkistaa. Se taas ei olisi ollut varmastikaan Amoksen tahtotila. Hän ei olisi siihen luultavasti helpolla taipunut, mutta toisaalta olihan hän realisti. Hän myös vaurastui teknologiamurroksessa ja loi pohjan sille ajatukselle organisaation sisällä, että yhdistyksen täytyy elää ajassa.”
Haastattelun ja paljon muuta voit lukea kokonaisuudessaan tuoreesta Arvovalta-kirjasta.
Lue myös muita kiinnostavia henkilöhaastatteluita!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
