Miten soten johtamis- ja viestintäkulttuuri on muuttunut 10 vuodessa ja mitä on edessä?

On kulunut kohta kymmenen vuotta jännittävästä päivästä, kun puolustin Jyväskylän yliopistossa tutkimustani suomalaisen johtajuuden murroksesta. Painotin väitöskirjassani ”Johtajat toimialamurroksen keskiössä” erityisesti luottamuksen merkitystä johtamisessa. Tutkimukseni haastateltavat toimivat finanssialan johdossa, mutta käsittelin laajasti suomalaista johtajuutta ja siihen liittyviä tekijöitä.

Sosiaalinen media vauhditti kulttuurinmuutosta

Sote- johtamisen saralla otettiin vahvemmat askeleet kohti avoimempaa viestintää juuri niihin aikoihin. Muistan saaneeni osalta alan johtoa epäileviä katseita, kun kannustin heitä hyödyntämään sosiaalista mediaa työssään. Osa johtajista otti sen työvälineekseen nopeasti.

Pian sen jälkeen tapahtui sukupolvenvaihdoksia, jolloin useiden alan organisaatioiden johto vaihtui. Osa uusista johtajista omaksui somen ja muutenkin avoimemman johtajuusviestinnän luontevaksi osaksi työminäänsä. Viestintäjohdolla oli tärkeä rooli tässä muutoksessa ja sain itsekin valmentaa alan johtajia ja esihenkilöitä viestimään aktiivisemmin.

Erityispiirteinä työvoimapula ja moniammatillisuuden arvostaminen

Sote-sektorin johtamisessa ja viestinnässä on useita erityispiirteitä ja nostaisin esille seuraavat havaintoni:

  1. Koronapandemia ja sodan kaltaiset kriisit ovat vahvistaneet tarvetta ihmiskeskeiselle johtamiselle ja viestinnälle. Johtajien on oltava erityisen herkkiä ymmärtämään ja vastaamaan muutostarpeisiin vaikeissa olosuhteissa. Heidän tulee osoittaa empatiaa, kuunnella aktiivisesti ja viestiä selkeästi, jotta voidaan varmistaa ihmisten hyvinvointi ja terveys.
  2. Arvopohjaisen ja vastuullisen johtamisen yhteydessä moniammatillinen yhteistyö saa entistä suuremman merkityksen. Johtajien tulee edistää yhteistyötä ja tiedonjakoa eri ammattiryhmien välillä, jotta voidaan vastata monimutkaisiin haasteisiin. Sote-sektoriin liittyy edelleen vahva professioiden kulttuuri, joka vahvistaa helposti toimialan säilyttävyyttä. Sitä tulee murtaa esimerkin voimalla.
  3. Pandemian ja sodan myötä arvot ovat kärjistyneet. Johto on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä ja arvovalintoja. Myös tekoälyn kaltaisten teknologioiden vahvistumisen osalta joudutaan vaikeisiin valintoihin. Johtajien on oltava valmiita käsittelemään näitä uusia kysymyksiä ja varmistamaan, että eettiset näkökulmat huomioidaan päätöksenteossa ja viestinnässä.
  4. Johtajien on viestittävä avoimesti organisaation arvoista, tavoitteista ja päätöksistä. Heidän tulisi myös olla proaktiivisia kuuntelemaan ja kuulemaan henkilöstön näkemyksiä. Helposti lähestyttävä ja osallistava johto rakentaa luottamusta, mikä on erityisen tärkeää kovien paineiden ja työvoimapulan aikana. Kulmahuoneista on tultava viimeistään nyt avokonttoreihin vähintäänkin henkisesti.
  5. Eettiset kysymykset nousevat yhä tärkeämmiksi. Johdon tulee luoda puitteet ja käytännöt, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta, työn arvostusta, sekä henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvointia.

Arvo- ja vastuullisuusviestintä kasvattanut merkitystään

Yksi merkittävä muutos johtajuusviestinnässä on ollut, että johtajat eivät ainoastaan kerro organisaatioidensa taloudellisista tavoitteista, vaan myös arvoista, vastuullisuuden osa-alueista ja eettisistä periaatteista. Sote- johtaminen ei ole pelkästään numeroiden ja data-analyysin hallintaa, vaan laajentunut käsittämään myös laajempia näkökulmia osana yhteiskunnallista vastuullisuutta. Sillä on HR-johtajaselvitykseni perusteella suuri merkitys myös työnantajakuvaan. 

Sote-johdon tärkeä tehtävä vähentää muutospelkoja

Olen saanut sparrata sote-sektorin yrityksiä, hyvinvointialueita, sekä 3. sektorin toimijoita. Uskon, että niiden euraavana isona johtajuusviestinnän agendana on rakentaa visiot siitä, miten niissä tulkitaan tekoälyn, hybridityön ja arvo- ja vastuullisuusympäristön yhteismurrokset ja  luodaan niihin soveltuvat viestintästrategiat.

Isot muutokset aiheuttavat innostusta, mutta luonnollisesti myös epävarmuuksia ja pelkoja. Johdon tärkeänä tehtävänä onkin luoda muuttuvaan maailmaan selkeyttä, vakautta ja tulevaisuuden uskoa. Rakentaa siis luottamusta. Tarjoan sen tueksi uudenlaista valmennusta. 

Utealias ja valpas sote-organisaatio pärjää muutoksessa

Johtaja on Media! tarkoittaa ajatuksena, että johtajia on aina seurattu ja heiltä odotettu selkeää viestiä suunnasta, arvoista ja näkemyksistä. Muutosvauhti on hurjaa, joten odotukset eivät vähene.

Kannustankin soten johtajia ja muita viestijöitä suhtautumaan muutoksiin uteliaisuudella ja valppaudella. Henkilöstön hyvinvointi edellyttää saumatonta yhteistyötä erityisesti viestinnän ja HR:n kesken. Pidetään dialogi jokapäiväisellä agendalla.

Lataa selvitys tekoälyn vaikutuksista

Toteutin keväällä 2023 selvityksen, jossa syvähaastattelin 40 viestintäjohtaja eri toimialoilta, myös sote-sektorilta. Selvitin, mihin olisi syytä kiinnittää huomiota tekoälyaikakauden johtamisessa ja viestinnässä. Pääset lataamaan selvityksen pdf-raportin linkistä.

Jos haluat keskustella muuttuneen viestintäympäristön mahdollisuuksista oman organisaatiosi kohdalla, ota vapaasti yhteyttä.

ps. Otsikkokuva luotu tekoälyllä ja tekoälypalveluumme liittyen lisätietoa saat täältä.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi”.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista,  TikTokista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.