Kulmahuoneen valta on siirtynyt digitaalisuuden, mediallistumisen ja johtajuuden murroksen myötä suurelta osin asiakkaille ja henkilöstölle. Muutos edellyttää avointa ja luottamusta herättävää viestintää. Sosiaalinen media on mullistanut valta-asetelmia ja tullut siten ryminällä myös kulmahuoneisiin. Olen saanut sparrata useiden johtajien kanssa aiheesta ja jaan sen pohjalta hieman kärjistäen kokeneiden johtajien suhtautumisen someen neljään osaan:
1) Ei koske minua
2) Olen kokeillut, mutta ei siitä ollut mitään hyötyä
3) Pitäisi ottaa käyttöön, mutta en ole saanut aikaiseksi
4) Olen löytänyt luontevan tavan hyödyntää somea työssäni
Ylhäältä-alaspäin -johtaminen on tuulahdus 70-luvulta
Ensimmäisen kategorian johtajat ovat tottuneet ylhäältä-alaspäin -johtamistapaan, jossa pomo kertoo miten asiat tehdään. Se on kuin tuulahdus 70-luvulta, eikä valitettavasti enää toimi. Sellaisen organisaation vaarana on menettää parhaat osaajat paikkoihin, missä saa osallistua päätöksentekoon ja hyötyä johdon luottamusta rakentavasta viestinnästä.
Auktoriteetin käyttö ei toimi somessa
Toisen ryhmän johtajat ovat saaneet jostain kimmokkeen kokeilla some-viestintää. Ehkä somen merkityksen havainnut viestintäammattilainen on puoliksi pakottanut esimiehensä uudistumaan, mutta some ei ole tuntunut omalta. Ennen kuin tyytyy päätökseensä olla enää viestimättä somessa, kannattaa varmistaa pari asiaa. ”Olenko yrittänyt johtaa ihmisiä sosiaalisissa kanavissa auktoriteetin voimalla?” Se saattaa aiheuttaa melkoisen rekyylin. Toinen kysymys: ”Olenko sisäistänyt eri some-kanavien kulttuurilliset erot?” Lähtökohtaisesti esimerkiksi firman intrassa, Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä on erilaiset toimintatavat. ”Olenko ajatellut somea pelkkänä tiedotuskanavana?” Parhaiten luottamusta herättää mahdollisuus dialogiin.
Some-viestintä ei ole projekti vaan mindset-muutos
Kolmatta kategoriaa on paljon. Saan jatkuvasti johtajilta kommentteja siitä, että ”pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa viestimään myös somessa, mutta…” Niissä tilanteissa pyrin kysymään, mitkä asiat estävät henkilöä aloittamasta viestimistä heti. Moni vertaa some-viestinnän aloittamista projektiin. Toki siihen menee aluksi hieman aikaa, mutta kyse on enemmänkin mindset-muutoksesta ja halusta muokata hieman toimintatapojaan. Ehkä kyse on siitä, ettei ole saanut vastausta kysymykseen ”miksi?”. Voit tutustua myös somen vaikutukseen eri media-areenoihin.
Moderni johtajuusviestintä edistää työhyvinvointia
Heitä on yhä enemmän, jotka ovat löytäneet itselleen luontevan tavan käydä monikanavaista dialogia. Some on tukenut oman organisaation menestystä sekä vahvistanut omaa johtajabrändiä. Usein myös hyvin viestivien johtajien organisaatiot menestyvät ja voivat hyvin. Laadukas johtajuusviestintä on osa työhyvinvointia. Ihmiset haluavat tietää työyhteisön suunnasta, arvoista ja kulttuurista sekä saada viestinnällistä tukea johdolta. Somen kautta viesti skaalautuu mediaan, verkostoihin ja hakukoneisiin.
Kulmahuoneen ovi on viety pois
Johtajuuden murros on vaikuttanut myös fyysisesti johtajien työhön. Iso osa työskentelee monitoimitiloissa. Osalla on vielä se kuuluisa kulmahuone, mutta sen ovi on kuvainnollisesti viety pois. Johtamisen odotetaan olevan läpinäkyvää ja arvopohjaista. Mediallistuvassa maailmassa mitään ei voi enää piilottaa. Auktoriteetti ei synny asemalla, vaan auttamalla muita. Tämän päivän valta onkin sitä, että saa ihmiset seuraamaan kulttuuriaan ja tavoitteitaan vapaaehtoisesti. On hyvä pohtia, mitä tuot mukanasi tullessasi tilaan.
Sidosryhmien kuuntelusta syntyy luottamus ja maine
Parasta, mitä johtaja voikin nyt itselleen ja organisaatiolleen tehdä, on viestintätaitoihin panostaminen. Mikä mahdollisuus onkaan päästä käymään dialogia yrityksen arvoista, kulttuurista ja tavoitteista? Se tapahtuu parhaiten olemalla läsnä ja kuuntelemalla tärkeimpiä sidosryhmiä siellä, missä he viettävät aikaansa. Auttamalla heitä. Sieltä syntyy luottamus. Sieltä rakentuu niin johtajan kuin organisaation maine. Sieltä skaalautuu koko organisaation johtajuus. Yhä useammin nämä keskustelut käydään blogeissa ja some-kanavissa.
Tukea oppaasta ja referensseistä
Johdon monikanavaiseen viestintään on saatavilla tukea, ja siinä kehittyminen tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Suosittelen lataamaan maksuttoman toimitusjohtajan johtajuusviestinnän oppaan sekä lukemaan kokemuksia referenssitarinoistamme.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
