Olen saanut valmiiksi selvityksen, jossa arvioin kaikkien Suomen hyvinvointialueiden, HUS:n sekä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan strategiat tekoälyn näkökulmasta.

Strategiat on laadittu vuosina 2021–2023, aikaan ennen generatiivisen tekoälyn murrosta, minkä vuoksi ne kuvaavat luontevasti digitalisaatiovaihetta – eivät vielä tekoälyaikakautta. Viime vuosien nopea teknologinen kehitys on kuitenkin muuttanut toimintaympäristöä niin radikaalisti, että strategioiden päivittäminen on nyt ajankohtaista.

Halusin selvittää, missä määrin arvot, johtaminen, viestintä ja teknologia muodostavat strategioissa sellaisen kokonaisuuden, joka tukisi siirtymää tekoälyaikakauteen.

Koska valmiita arviointikehyksiä ei ollut, kehitin tähän tarkoitukseen oman mallin, joka perustuu neljään linssiin: arvoihin, johtamiseen, viestintään ja teknologian hyödyntämiseen.

Hyvinvointialueiden AI-valmiuden yhteenveto

Järjestin hyvinvointialueet pistejärjestykseen arvioimalla jokaisen strategian neljän linssin kautta: arvot, johtaminen, viestintä ja teknologian hyödyntäminen. Annoin kullekin linssille pisteet asteikolla 1–5 sen perusteella, kuinka selkeästi ja johdonmukaisesti strategia kuvasi kyseistä osa-aluetta.

Tämän jälkeen laskin kokonaispistemäärän (maksimi 20) ja sijoitin alueet neljään valmiustasoon. Arviointi perustui yksinomaan strategiadokumentteihin, ei alueiden tekniseen kyvykkyyteen. Hyödynsin koko analyysin ajan itse kehittämääni viitekehystä, jotta arviointi olisi systemaattista ja vertailukelpoista.

Edistynyt taso (16–20 pistettä)

Ei alueita tällä tasolla.

Keskeiset syyt:
Tämä taso edellyttäisi strategiaa, joka yhdistää selkeästi arvot, johtamisen, viestinnän ja teknologian sekä sanoittaa suuntaa tekoälyn hyödyntämiselle. Koska strategiat on laadittu 2021–2023 ennen tekoälymurrosta, yhdelläkään alueella ei vielä ole näin kokonaisvaltaista strategista otetta.

Kehittyvä taso (13–15 pistettä)

Soite, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Vantaa–Kerava

Keskeiset syyt sijoittumiselle:
Strategiat ovat rakenteeltaan jäsentyneitä ja tulevaisuussuuntautuneita. Niissä näkyy johdonmukainen yhteys arvojen, johtamisen ja digitalisaation välillä. Strategiat luovat rakenteita, jotka voivat myöhemmin tukea hallinnollisen AI:n hyödyntämistä, vaikka tekoälyä ei vielä sanoiteta eksplisiittisesti. Erot perustasoon syntyvät selkeämmästä loogisuudesta, priorisoinnista ja päätöksenteon kuvaamisesta.

Perustaso (11–12 pistettä)

HUS, Helsinki (sotepe), Keski-Suomi, Lappi, Pohjois-Savo, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Keskeiset syyt sijoittumiselle:
Strategiat ovat jäsenneltyjä ja digitalisaatio on kuvattu melko hyvin, mutta arvojen, johtamisen, viestinnän ja teknologian väliset yhteydet jäävät yleiselle tasolle. Tekoälyn vaikutuksia johtamiseen ja muutosviestintään ei vielä käsitellä. Strategioissa ei ole selkeitä rakenteita, jotka tukisivat hallinnollisen AI:n systemaattista käyttöönottoa, mutta perustat ovat olemassa.

Perustason alapuoli (9–10 pistettä)

Satakunta, Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Pohjois-Karjala, Kainuu

Keskeiset syyt sijoittumiselle:
Strategiat jäävät yleiselle, kuvailevalle tai hajanaiselle tasolle. Johtamisen, arvojen ja teknologian välinen yhteys ei hahmotu, ja digitalisaatiota ei käsitellä strategisena muutosvoimana. Muutosviestinnän ja henkilöstön näkökulmia ei juuri käsitellä. Strategisista asiakirjoista puuttuvat rakenteet, jotka loisivat valmiuksia hyödyntää hallinnollista AI:ta tai sanoittaa tulevaisuusorientaatiota.

Kokonaiskuva

  • yhdelläkään alueella ei ole vielä edistyneen tason strategiaa
  • viisi aluetta yltää kehittyvälle tasolle
  • useimmat sijoittuvat perustasolle
  • viisi aluetta jää perustason alapuolelle

Tasoerot eivät kerro teknisestä osaamisesta, vaan siitä, miten selkeästi strategia yhdistää arvot, johtamisen, viestinnän ja digitalisaation – ja luo pohjan hallinnollisen AI:n hyödyntämiselle.

Kuusi keskeistä havaintoa selvityksestä

1. Strategiat ovat digitalisaatiovaiheessa – eivät vielä tekoälyaikakaudessa.
Tekoälyn vaikutuksia johtamiseen, viestintään ja kulttuuriin ei vielä ole sanoitettu.

2. Arvojen ja teknologian välinen yhteys puuttuu kaikilta alueilta.
Arvot ovat vahvoja, mutta ne eivät ohjaa teknologisia valintoja tai AI-linjauksia.

3. Viestinnän sävy, tunneherkkyys ja psykologinen turvallisuus puuttuvat kokonaan.
Tämä on merkittävä puute aikana, jolloin hyvinvointialueet käyvät läpi raskaita muutoksia ja YT-menettelyjä.

4. Substanssipohjaisen ja hallinnollisen AI:n erottelu puuttuu.
Ne vaativat eri riskinhallintaa ja hyödyntämistapoja, mutta yhteisen etiikan.

5. Hallinnollinen AI tarjoaa nopeimmat ja matalariskisimmät hyödyt.
Valmistelu, jäsentäminen ja viestintä ovat ensimmäisiä tehtäviä, joissa AI voi vapauttaa merkittävästi työaikaa ja tukea johtamista.

6. Digitalisaatioperusta on kaikilla alueilla yllättävän vahva.
Siksi siirtymä tekoälyaikakauteen voidaan tehdä nopeasti ja hallitusti – kunhan suunta määritellään.

Arvot-tekoäly -ohjausmatriisi

Tämä matriisi on kehittämäni uusi työkalu, joka auttaa johtoa arvioimaan tekoälyn soveltuvuutta eri tilanteissa. Sen avulla voidaan sanoittaa:

  • milloin AI sopii valmisteluun
  • milloin AI voi tehdä ehdotuksia
  • milloin AI:n tulee toimia vain jäsentämisen apuna
  • milloin AI ei sovi lainkaan (esimerkiksi kriisit, arvokonfliktit, empatiaa vaativat tilanteet)

Matriisi tuo yhteen arvot, eettisen herkkyyden ja tekoälyn käytännön soveltuvuuden — juuri sen kokonaisuuden, joka strategioista puuttuu.

Suositukset hyvinvointialueille

1. Päivitä strategiat vastaamaan tekoälyaikakautta.
Arvojen, viestinnän, johtamisen ja teknologian tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus.

2. Laadi arvoihin ja etiikkaan perustuva tekoälylinjaus.
Tämä ehkäisee vinoumia ja vahvistaa luottamusta.

3. Hyödynnä hallinnollista AI:ta vaiheittain.
Suurimmat hyödyt syntyvät valmistelussa ja viestinnän sävyssä.

4. Erota substanssi-AI ja hallinnollinen AI strategisesti.
Ne palvelevat eri tarkoituksia, mutta vaativat saman arvoperustan.

5. Vahvista viestinnän sävyä ja psykologista turvallisuutta.
Muutoksen onnistuminen on kiinni myös ihmisistä, ei vain teknologiasta.

6. Rakenna osaamisperusta ja yhteiset toimintatavat.

Kyse on työn tekemisen tapojen muutoksesta ja erityisesti kulttuurillisesta muutoksesta, joka edellyttää yhteisiä toimintamalleja, osallistamista ja koulutusta.

Visio seuraavasta 5–10 vuodesta

Hyvinvointialueet siirtyvät vaiheittain kohti tekoälynatiivia toimintamallia, jossa:

  • hallinnollinen AI toimii johtamisen kumppanina
  • substanssipohjainen AI tukee kliinisiä päätöksiä
  • arvot ja etiikka ohjaavat teknologian hyödyntämistä
  • organisaatiokulttuuri on utelias ja valpas
  • viestintä on tunneherkkää ja luottamusta rakentavaa
  • päätöksenteko ja palvelut paranevat

Tekoälynatiivin toimintamallin ydin ei ole vain teknologia, vaan ihmisten, arvojen ja tekoälyn tasapainoinen yhdistäminen.

Kokonaisraportti (62 s) sisältää:

  • valtakunnallisen analyysin jokaisesta hyvinvointialueesta
  • neljän linssin arviointikehyksen
  • pisteytysmallin ja tasoluokituksen
  • aluekohtaiset tulkinnat ja suositukset
  • suositusosion hallinnollisen AI:n vastuulliseen käyttöönottoon
  • viitekehyksen johtajille, viestinnälle ja päätöksentekoon

Kokonaisraportti on saatavilla medialle pyydettäessä maksutta.

Tulosten esittely, sparraukset ja tekoälykoulutukset

Tarjoan hyvinvointialueiden johdolle, hallituksille ja viestintätiimeille:

  • tulosten esittelyä kokonaisraportin yhteydessä
  • sparrausta ja keskustelua
  • työpajoja strategian päivittämiseen
  • AI-koulutuksia johtoryhmille ja viestintätiimeille

Jukka Saksi
KTT, MBA, johdon konsultti, tekoälykouluttaja
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

”Vähemmän hypeä – enemmän ymmärrystä”

Sparraan johtoryhmiä kahdella tasolla – tunnistamaan tekoälyn vaikutukset työelämään ja oppimaan käytännön tekoälytaitoja.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy  Linkedinistä. Linkit palveluihin löytävät täältä.