Mitä mieltä olet? Voiko johtaja kertoa pelkäävänsä esiintymistä tai myöntää jännittävänsä somen käyttöä? Viekö epävarmuuden tunnustuminen hänen uskottavuutensa?
Kriisiaikana kohtaamme uusia vaikeita tilanteita
Seurasin jokin aika sitten Viesti ry:n Tulevaisuuden viestintä -seminaarin keskustelua Twitterissä. Siellä oli ajankohtaisia ja kiinnostavia nostoja liittyen mm. Topi Mannerin ja Kirsi Pihan esityksiin. Niissä puhuttiin paljon siitä, miten viestintä on nykypäivänä tiimityöskentelyä ja miten tärkeää on luoda työyhteisöön vahva luottamuksen kulttuuri. Erityisesti kriisiaikana se on arvokasta, koska joudutaan kohtaamaan vaikeita tilanteita, joista ei ole aiempaa kokemusta. Se haastaa niin johtajuutta, arvoja kuin viestintääkin.
Olen kartoittanut TOP 10 viestinnän esteet
Teemoihin liittyen jaoin Twitterissä keräämäni listauksen TOP 10 viestinnän esteistä (kuva alla). Olen kerännyt siihen esteitä yli 1.000 valmennettavan palautteista. Suurin osa valmennettaviani ovat olleet johtajia ja esimiehiä yrityksistä, julkishallinnosta sekä 3. sektorilta. Pelko viestinnällisistä virheistä on melko yleinen. Listauksen esteet liittyvät erityisesti some-viestintään, mutta asiaa on hyvä pohtia laajemminkin. Yksi yleinen viestintään liittyvä este on esiintymispelko. Siitä puhutaan jo melko avoimesti, mutta harva johtaja kertoo pelkäävänsä esiintymistä toisten edessä. Mitä tapahtuu, jos asiasta kertoo?
Johtajillakin on viestintään liittyviä pelkoja
Kulttuurissamme elää vielä melko sitkeästi kuva pelottomasta ja rohkeasta johtajasta, joka johdattaa organisaationsa läpi tuiskujen ja tuulien. On silti luonnollista, että johtajillakin on pelkoja ja epävarmuuksia. Toimin itse 15 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä ennen kuin aloin sparraamaan muita johtajuus- ja arvoviestinnässä. En pitänyt esiintymistilanteista ja välillä ne suorastaan pelottivat. Some ja blogimaailma on minulle luontevaa, mutta koen vieläkin toisten edessä puhumisen lähtökohtaisesti epämiellyttävänä. Siihen on ollut pakko tottua.
Uskon, että samalla tavalla ajattelevia johtajia on paljon. Viestintä eri muodoissaan saattaa pelottaa, mutta ehkäpä ajatus muiden suhtautumisesta ja pelko leimaantumisesta välttävät puhumasta aiheesta kovin avoimesti.
Voimme tukea toisiamme ja luoda inhimillisen viestinnän kulttuuria
Olen miettinyt, miten voisimme vaikuttaa asiaan niin, että viestinnän peloista puhuttaisiin avoimemmin ja aiheesta tulisi arkisempi. Silloin myös niihin liittyvä mystisyys häviäisi. Vastaamon tietoturvakriisin myötä terapiasta on alettu puhua avoimesti. Voisimmeko ottaa samanlaisen linjan myös viestinnän esteisiin?
On tärkeää tiedostaa laajasti, että esiintymisen pelkääminen ja arkuus some-viestintään on luontevaa, eikä sitä tarvitse hävetä. Jos aihe olisi neutraalimpi, voisimme kollektiivisesti tukea siinä toisiamme ja kehittyä paremmiksi viestijöiksi. Viestinnän ammattilaiset ja valmentajat ovat teemaan liittyen tärkeässä roolissa kannustamassa ja luomassa inhimillisen viestinnän kulttuuria.
Kulttuuri ei ole kuitenkaan yhden henkilön projekti, vaan se rakentuu koko työyhteisön kautta. Siksi koko henkilöstön olisi tärkeää olla vaikuttamassa myös uudenlaisen kulttuurin muodotumiseen.
Viestintäkulttuuria voidaan kehittää haluttuun suuntaan osallistamisen kautta
Läpinäkyvyys, yhdessä tekeminen ja toisen tukeminen ovat työyhteisöjen tärkeitä arvoja, jotka auttavat myös viestintään liittyvissä haasteissa. Arvojen rooli on ylipäätään vahvistunut ja teemme enemmän arvoihin perustuvia valintoja kuin koskaan aikaisemmin.
Viesintäkulttuurin muokkaaminen lähtee kokemuksemme mukaan siitä, että koko työyhteisö osallistetaan teeman ideointiin ja kokemusten jakamiseen.
Tiesitkö, että osallistavan prosessin avulla voidaan jopa 5.000 ihmistä kytkeä viestintäkulttuurin uudistamiseen?
Koko työyhteisö voidaan osallistaa halutunlaisen kulttuurin uudistamiseen nopeasti, kustannustehokkaasti ja demokraattisesti. Työyhteisösi saa prosessista seuraavat hyödyt:
- Työyhteisölle merkittävä ajansäästö, prosessi vie osallistujilta vain 10 minuuttia aikaa
- Verrattuna perinteisiin työpajamenetelmiin säästetään valtavasti aikaa ja sitä kautta rahaa
- Prosessi on ylimmälle johdolle helppo ja johdonmukainen
- Prosessi antaa tulokset välittömästi ja päätöksenteko on sen jälkeen selkeää
- Prosessi on demokraattinen, vastausten antaminen ja priorisointi tapahtuu anonyymisti
- Prosessin avulla saadaan koko henkilöstön paras luovuus ja ideat käyttöön
- Ylin johto saa prosessin aikana selkeät viestintäohjeet
Joulukuulle jäljellä enää 3 maksutonta sparrausta!
Miten edellä mainuttu prosessi käytännössä toteutetaan?
Tarjoamme rajoitetusti maksutonta etäsparrausta organisaatioille, joilla on tarve osallistaa henkilöstöään viestintäkulttuurin kehittämiseen.
30 min strategisia Teams-keskusteluita on jäljellä joulukuulle 3 kpl. Kerromme niissä prosessin kulun ja ne ovat maksuttomia.
Jos olet nopea, voit varata maksuttoman strategiatapaamisen, jossa kartoitetaan organisaatiosi tilanne. Saat keskustelun perusteella kustannustehokkaan ratkaisuehdotuksen, mikäli prosessimme soveltuu tilanteeseesi.
Varataksesi lähetä viestiä tai jätä yhteydenottopyyntö!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
