Vaihdoimme ajatuksia Reijo Karhisen kanssa mieliaiheistani, finanssialan johtajuudesta ja viestinnästä. (Lisäys tekstiin – haastattelu toteutettiin silloin, kun Reijo toimi vielä OP Ryhmän pääjohtajana). Reijo on sisäistänyt ajatuksen siitä, että johtaja on itsessään media ja johtajia seurataan. Hänelle esimerkillä johtaminen on ollut aina leimallista. Se tarkoittaa halua osoittaa omalla toiminnallaan suuntaa. Aivan kuten mediankin tavoitteena on viestiä, johtaja viestii omalla esimerkillään sidosryhmilleen tärkeistä arvoista ja tavoitteista.
Yhteistyötä enemmän viestintäjohtajan kuin talousjohtajan kanssa
Johtajan on tärkeä toimia niin kuin puhuu. Reijo on erittäin kiinnostunut siitä, kuinka OP Ryhmän viestintä toimii. Konkreettisesti se näkyy siinä, että hän tekee yhteistyötä viestintäjohtajan kanssa ajallisesti enemmän kuin talousjohtajan kanssa.
Reijo haluaa tietää mitä viestitään, miten viestitään ja miten viesti menee perille. Hän arvioi käyttävänsä viestintäasioihin keskimäärin enemmän aikaa kuin kollegansa. Digitaalisista viestintävälineistä ovat ahkerasti käytössä Twitter ja sisäiset blogit.
Ei enää paluuta vanhaan median seurantaan
Reijo on huomannut mediankäyttönsä muuttuneen radikaalisti viimeisen vuoden aikana. Hän myöntää, että Twitteriin on syntynyt tietynlainen riippuvuussuhde. ”TV:n katsominen on romahtanut vähemmälle, osittain myös muu median seuraaminen.” Reijo hakee Twitteristä informaatiota seuraamalla kiinnostavia asiantuntijoita ja keskeisiä medioita. Paluuta vanhaan ei enää ole. ”Jos en olisi siellä, olisin tiedosta aivan out.”
Monikanavaisuus tarkoittaa uuden oppimista
Reijo pohtii tiedon merkitystä johtajalle. ”Jos et ole sosiaalisissa kanavissa aidosti mukana, miten voit ymmärtää sitä, mihin maailma on menossa?” Finanssitoimiala, jos mikä, on kaikkien aikojen suurimman murroksensa äärellä. Viestinnän monimuotoistuminen on yksi ilmentymä siitä.
Sosiaalisessa maailmassa viestiminen tarkoittaa uuden oppimista, ja Reijo kokee ottavansa siinä ensiaskelia. Hän uskoo löytävänsä vielä uusia tapoja hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Harva finanssialan johtaja käyttää sitä työssään, mutta Reijo arvelee asian muuttuvan pikkuhiljaa.
Pääjohtajan viestintätavat luovat mandaatin ja velvoitteen
”Asettumisen julkiseen viestintään täytyy lähteä itsestä ja sydämestä.” Reijo uskoo, että pääjohtajana somessa hän antaa muille OP Ryhmän avainpelaajille siihen sallimuksen ja tietyllä tavalla myös velvoitteen. Johtajia ei Reijo kuitenkaan voi someen pakottaa, ja parhaan motivaation uuden oppimiseen antavatkin vaativat alaiset ja asiakkaat. ”Jokaisen on tärkeä arvioida toimintatapojaan siten, ettei toimi kulttuurissaan uudistuksen tulppana.”
Yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat Reijoa. ”OP elää Suomesta, ja heitä tulee seurattua, jotka rakentavat suomalaista yhteiskuntaa.” Yhteiskuntasopimuksesta käytävä keskustelu on ollut viime aikoina suosikkiaihe ja siihen hän on ottanut myös itse kantaa. Reijo uskoo, että substanssipitoisilla kannanotoilla voi vaikuttaa ja osoittaa sidosryhmilleen suuntaa.
Tärkeisiin keskusteluaiheisiin osallistutaan faktoilla
Twitterin avulla Reijo kokee pystyvänsä myös haastamaan perinteistä mediaa. Tarvittaessa oman näkemyksen saa julkiseksi juuri sellaisena kuin itse haluaa. Esimerkkinä Reijo kertoo keskustelun lyhennysvapaista, jossa hän havaitsi vinoutunutta viestintää ja jopa tarkoituksellista mustamaalaamista. ”OP Ryhmän tarkoituksena on tuoda faktoja niihin keskusteluihin ja vaikuttaa rakentavasti.”
Viestien sisältöä kannattaa miettiä
Reijo on sisäistänyt, että sosiaalista mediaa ei voi hallita, mutta media- ja uutisvirtaa voi hallinnoida mieltymystensä mukaan valitessaan seurattavansa. Jokainen myös päättää, mitä Twitteriin kirjoittaa. Reijo kertoo harkitsevansa twiittejään melko kauan. Vielä hänen twiittejään ei olla uutisoitu, mutta luultavasti sekin päivä koittaa.
Johtajat ovat hänen mukaansa aina joutuneet pohtimaan, minkälaisia lausuntoja ovat medialle antaneet ja mitä ovat yrityksistään puhuneet. Perusperiaatteet ovat edelleen samat, mutta erona on nykyinen tiedon salamannopea leviäminen.
Yhteisiin arvoihin sitoutuminen luo turvaa viestintään
OP Ryhmässä on arvoilla suuri merkitys kaikessa toiminnassa ja valinnoissa. On paljon kirjoittamattomia sääntöjä, jotka vain ryhmässä tiedetään, niitä ei tarvitse edes ääneen lausua. Vahva liima syntyy halusta kuulua ryhmään ja olla sen hyväksytty jäsen, jolloin arvopohjaisia periaatteita ei haluta loukata. Arvot luovat Reijon mukaan turvallisuutta, koska ne ovat kaikkien osuuspankkilaisten dna:ssa. Niiden pohjalta voi olettaa syntyvän myös ideologian mukaisia viestejä.
Poissaolo aiheuttaa johtajuustyhjiön
Iso kysymys johtajille on, millä tavalla tulevaisuudessa sitoo asiakkaitaan omaan yhteisöönsä. Reijo näkee, että johtajien pitäisi olla tämän hetken viestintävälineillä läsnä siellä, missä asiakkaatkin. Läsnäolon vastakohta on, että olet poissa. Poissaolosta seuraa, että menetät johtajuuden, joka siirtyy väärään organisaatioon.
Twitter on 2010-luvun tupailta
Reijo on sen polven johtaja, että hän muistaa 80-luvun tupaillat. Etelä-Savossa paikallinen pankinjohtaja oli niissä usein läsnä edustamassa pankkiaan. ”Tämän hetken versio tupaillasta on olla läsnä Twitterissä ja edustaa väriä.”
Kiitän Reijoa mielenkiintoisesta johtajuuskeskustelusta, jonka ydinteemaksi muodostuikin viestintä. Johtaja todellakin on media. Hienoa havaita, miten Reijo luo OP Ryhmään uudistuvaa viestintäajattelua esimerkkinsä kautta. Toivon, että se rohkaisee muitakin avainhenkilöitä kokeilemaan johtamisviestinnän laajempia mahdollisuuksia. Toivotan Reijolle menestystä asiakasomisteisuuden viestijänä myös jatkossa!
Hyödynnä ilmaisia sisältöjä
Mikäli kiinnostuit itsesi tai organisaatiosi kehittämisestä kohti dialogia käyvää mediaa, kannattaa tutustua referenssitarinoihimme, hyödyntää ilmaisia oppaitamme tai kurkata palveluidemme sisältöjä.
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
