Julkinen sektori on jatkuvassa viestintäpainekattilassa, kun sen on selvitettävä ja perusteltava valintojaan kansalaisille, jotka rahoittavat sen toimintaa verovaroin. Viestintä on kriittinen työkalu tässä prosessissa ja viestijöiden hyvinvointi on välttämätöntä tehokkaan viestinnän takaamiseksi. Psykologinen turvallisuus on avainasemassa viestijöiden hyvinvoinnissa ja julkisen sektorin johto on itse keskeisessä roolissa sen tukemisessa.

Johtajuus on psykologisen turvallisuuden kulmakivi

Johtajien on tärkeää näyttää esimerkkiä avoimella viestinnällään ja luomalla osallistavaa ilmapiiriä, jossa työntekijät voivat ilmaista huolensa ja mielipiteensä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Tämä on erityisen tärkeää julkisen sektorin kontekstissa, jossa viestintä ja sen hallinta ovat oleellinen osa palvelutehtävää. Johdon on tärkeää myös huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja sen takia moni johtajista hyödyntääkin esim. henkilökohtaista muutosvalmentajaa.

Yhteinen tone of voice luo selkänojaa

Selkeä ja rehellinen viestintä edistää psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä. Lisäksi viestinnän sävy, eli tone of voice, on tärkeä määrittää ja varmistaa, että kaikki viestijät, eli kaikki työntekijät, ymmärtävät sen samalla tavoin. Viestinnän sävy linkittyy suoraan organisaation arvoihin ja sen johdonmukainen noudattaminen antaa viestimiseen turvaa ja selkänojaa kohdata myös vaikeampia tilanteita.

Tukea ja koulutusta

Koulutus psykologisen turvallisuuden merkityksestä ja sen edistämisestä on tärkeää. Tämä voi sisältää myös mielenterveysosaamisen vahvistamista, mikä puolestaan vahvistaa ihmisten resilienssiä viestintäpaineiden keskellä. Myös säännöllisen sisäisen palautteen kerääminen ja toiminta sen perusteella, ovat elintärkeitä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. On tärkeää, ettei kukaan koe jäävänsä yksin vaikeiden viestintätilanteiden kanssa, vaan viestintä kuuluu työyhteisössä kaikille ja sitä kehitetään yhdessä.

Generatiivinen tekoäly viestinnän tukena

Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen viestinnässä voi auttaa vähentämään työkuormitusta ja parantamaan hallinnan tunnetta. Tekoälyä voidaan hyödyntää monin tavoin, kuten automatisoidussa sisällöntuotannossa ja viestinnän analysoinnissa. On tärkeää, että tekoälyn käyttöönotto ei luo lisää kuormitusta, vaan integroituu olemassa oleviin prosesseihin ja tukee tietotyötä. On myös tärkeää, millä sävyllä tekoälymurroksesta puhutaan, jotta työyhteisössä vahvistuu pelon ja epävarmuuden sijaan uteliaisuus ja valppaus.

Jos haluat keskustella aiheesta oman organisaatiosi kohdalla, ota vapaasti yhteyttä.

ps. Otsikkokuva luotu tekoälykuvapalvelussamme.

Lisää luettavaa

Kun kaikki muuttuu, on tärkeää tunnistaa asiat, jotka eivät muutu

Some-viestinnän riskien- ja ajanhallinta: Miksi hajauttaminen kannattaa?

Tekoälyllä kohti personointia – geneeristen tiedotteiden aika on ohi.

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.