Pörssiyhtiöiden kannattaa pohtia viestintäjohtajan roolin merkitystä

By |2019-01-24T13:57:13+00:00tammikuu 24th, 2019|Artikkelit|

Pörssiyhtiöiden viestinnälliset ongelmat -tutkimuksemme tavoitti 50 % Suomessa noteeratuista yhtiöistä. Tutkimus toi esille kiinnostavia havaintoja. Kuten olemme itsekin saarnanneet, kasvollisen viestinnän merkitys tulee selkeästi kasvamaan. Yhtiöiden johto myös tunnistaa mediallistumisen ilmiönä, mutta johtoryhmissä tai hallituksissa on liian vähän yhtenäistä käsitystä siitä, miten ilmiö huomioidaan johtamisessa. Myös tiimimäisen viestinnän merkitys hahmotetaan, mutta vain 25 % viestii joukkueena. Huomiotamme herätti vastaukset, joiden mukaan vain 16 % yhtiöistä on asettanut johdon viestinnälle selkeitä tavoitteita.

Tietoa pörssijohtoa askarruttaviin kysymyksiin

Päätimme toteuttaa tutkimuksen, koska valmennustemme kokemukset sekä sidosryhmien ennakkokeskustelut toivat esiin jännitteitä regulaation ja sidosryhmien avointen viestintäodotusten välille. Aihealue on herättänyt pörssiyhtiöiden johdossa kysymyksiä, joihin halusimme tutkimuksella vastata. Tavoitteenamme oli tuottaa uutta tietoa pörssiyhtiöiden johdon suhtautumisesta johtajuusviestintään ja mediallistumisen ilmiöön. Viitekehyksiksi valitsimme mediallistumisen ja johtajuusviestinnällisen profiloinnin, jotka olemme todenneet käytännön valmennuksissa toimiviksi.

Tutkimus yhdisti laadullisen ja määrällisen tutkimustiedon

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 120 henkilöä. Ensin syvähaastateltiin hallituksen puheenjohtajia, toimitusjohtajia ja johtoryhmän jäseniä, yhteensä 25 henkilöä. 20 sidosryhmähaastattelua kohdistettiin analyytikoille, sijoittajille, markkinavalvojalle, juristeille sekä median edustajille. Haastatteluiden pohjalta luotiin kysymyspatteristo määrälliseen tutkimusosioon. Siinä puhelinhaastateltiin 75 pörssiyhtiön johdon edustajaa. Tutkimuksella tavoitettiin 50% Suomessa toimivista pörssiyhtiöistä. Puhelinhaastattelut toteutti alihankkijana Taloustutkimus Oy. Tutkimuksesta vastasi Johtaja on Media!, suunnitteluun ja analyysiin osallistui myös tutkimuskonsultti Juha Aalto.

Googlen roolia suhteessa henkilöstöön ja sijoittajiin ei tunnisteta

Oikeastaan kaikissa pörssiyhtiöissä yritysjohto käyttää omaa mediaa, kuten tiedotteita, verkkosivuja, blogeja tai omia tilaisuuksia. 82 % hyödyntää säännöllisesti sosiaalista mediaa. Sen sijaan hakukoneita omaan henkilöstöön vaikuttamisena hyödyntää vain 5 % ja sijoittajiin 8 %. Siinä piilee sekä hukattu mahdollisuus että samalla merkittävä viestintäpotentiaali. Kannustamme yhtiöitä miettimään myös viestintäjohtajan roolia. 39 % vastaajista kertoi, että viestintäjohtaja on yhtiön johtoryhmän jäsen. On kiinnostava jatkokysymys, miten viestinnän johtaminen on organisoitu ja kuka kantaa siitä vastuun johtoryhmässä. Olisi tärkeää pohtia, miten viestintäjohtajan rooli vaikuttaa yhtiön johdon kykyyn viestiä hektisessä media-ympäristössä ja minkä viestin se antaa viestinnän merkityksestä sidosryhmille.

Sidosryhmien huomio ja kohut suurimmat viestintähaasteet

63 % vastaajista koki vähiintäänkin satunnaisesti suurimmaksi ongelmaksi sidosryhmien saavuttamisen ja 58 % kohut sekä negatiiviset uutisoinnit. 37 % kokee sääntelyn rajoittavan viestintää, suurimpana haasteena koetaan sääntelyn tulkinnanavaraisuus. Oleellista on arvopaperimarkkinalain tunteminen ja soveltaminen arjen viestintään. Kun yhtiöt alkavat viestiä enemmän tiimeinä, lisääntyy myös riski rikkoa sääntelyä. Sen vuoksi on suositeltavaa käydä yhtiöissä läpi sitä, mistä voi viestiä, kuka viestii ja millä areenoilla.

Ajankohtaista teemaa vastuullisuutta ei koettu viestintäteemana ongelmallisena.  Kuten olemme sisällöissämme paljon tuoneet esille, myös vastaajat olivat sitä mieltä, että arvopohjainen viestintä tulee viemään eniten johdon resursseja tulevaisuudessa.

Yhtiöihin tarvitaan yhtenäisempää kuvaa mediallistumisen vaikutuksista

Johtajuusviestintään liittyvät käsitykset ovat useissa yhtiöissä vielä hajanaisia, eikä hallituksilla tai johtoryhmillä ole niistä kovin selkeää yhteistä kuvaa. Kasvollisen viestinnän roolin uskotaan vahvasti kasvavan, joten johdon yhtenäistä tulkintaa mediallistumisen vaikutuksista tarvitaan. Uskomme, että yhtiöissä tullaan hyödyntämään mediallistumis-analyysejä sekä johtajuusviestinnän mittareita tulevaisuudessa nykyistä laajemmin. Johto näkee viestinnän myös riskienhallinan näkökulmasta ja haluaa siksi sen perustuvan faktoihin, systemaattisuuteen ja pohditumpaan suunnitelmaan.

Yhtiöissä tullaan panostamaan enemmän tiiminä viestimiseen ja kasvolliseen asiantuntijuuteen. Se edellyttää keskinäisiä pelisääntöjä, roolituksia ja arvopaperimarkkinalain tulkitsemista niin, ettei avoin viestintä riko sääntelyä. On kuitenkin paljon teemoja, joista sääntely ei estä kertomasta, kuten yhtiön arvot, kulttuuri ja havainnot toimiympäristön muutoksista. Kuten eräs toimittaja sanoi, hiljaisuus ei ole vaihtoehto, joku puhuu yhtiöstä, sen palveluista ja avaintahoista joka tapauksessa. Jos ei viesti, on niiden armoilla, jotka viestivät.

 

Tutkimuksen tulosten tilaaminen

Tutkimustulosten laajempaa maksullista esittelyä (90 min) ja yhtiökohtaisen soveltamisen työpajaa (90 min) voi tilata johtoryhmille. hallituksille ja viestintätiimeille. Lisätietoja saa minulta, yhteystiedot alla. Tutkimuksen tarkempi esittely löytyy alla olevasta linkistä.

Pörssiyhtiötutkimuksen esittely

Jukka Saksi
toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
@JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA

Johtaja on Media! -kirja

Miten johtajista, asiantuntijoista ja organisaatioista on tullut medioita? Jukka Saksin teos palkittiin vuoden 2017 Kultasulka -kilpailussa hopeasulalla. Tutustu ja tilaa omasi!
TILAA KIRJA
Johtaja on Media! -kirja
close-link
Saammeko auttaa?

Varaa kanssamme maksuton 15 min puhelinsparraus.
Kerro johtajuusviestinnälliset haasteesi, kuuntelemme ja autamme eteenpäin.


KATSO VAPAAT AJAT
close-link