Uskottava ja erottuva henkilöbrändi on avain asiakkaiden päätöksentekoon.

Jo ennen internetin ja somen tuloa, oli eri toimialoilla tunnistettavia henkilöitä, joita pyydettiin puhumaan seminaareihin, haastateltiin mediaan ja joilta haluttiin ostaa konsultaatiota. Mediallistuminen on monipuolistanut ilmiönä henkilöbrändien synnyttämistä ja vahvistamista aivan eri tasoille.

Mahdollisuudet tuottaa itse sisältöä ovat mullistaneet koko viestinnän kentän. Monessa yrityksessä mietitään nyt, miten henkilöbrändejä voidaan vahvistaa, mitä riskejä niihin liittyy ja mikä hyötyä vahvemmista henkilöbrändeistä on. Hyödyttääkö se vain henkilöä itseään, vai tukeeko se myös työnantajan mainetta ja liiketoimintaa?

”Katsokaa minua” vai ”katsokaa tätä asiaa”

Jakaisin henkilöbrändin kärjistetysti kahteen ääripäähän. Ensimmäisessä keskitytään kertomaan omista onnistumisista, kehumaan omaa yritystä ja nostamaan omaa persoonaa näkyville mahdollisimman paljon.

Sisällön keskeinen ydinviesti on omasta toiminnasta ja elämästä kertominen, ajatuksella ”katsokaa minua”. Toisessa tavassa panostetaan asiantuntijuuden jakamiseen ja kohderyhmien auttamiseen heidän ongelmissaan, pyritään oivalluttamaan kohderyhmää, jolloin ydinviestiksi muodostuu enemmänkin ”katsokaa tätä asiaa”.

Sisällöntuotanto tähtää kohderyhmien palvelemiseen

Uskon, että molemmilla tyyleillä voi menestyä ja päästä tavoitteisiin. Itse kannustan käyttämään enemmän jälkimmäistä tapaa. Se on myös oma tavoitteeni sisältöjä jakaessani. En välitä julkisuudesta, mutta toivon olevani tunnistettu asiantuntija kohderyhmissäni teemoissa johtajuus-arvot-viestintä.

Jotta asiantuntijaorganisaation olisi helpompi myydä palveluitaan ja niiden osaamista osattaisiin kysyä, ovat kasvollisesti viestivät asiantuntijat tärkeitä. Ehkä se on myös luontevampaa suomalaisille, fokusoida palvelemaan toisia asiapohjalta, kuin kohdistaa valokeilaa omaan erinomaisuuteensa. ”Katsokaa tätä asiaa” – tapa jättää luultavasti myös suuremman lisäarvon työnantajayritykseen, koska huomio ei kiinnity niin paljoa vain henkilön omaan statukseen.

KATSO TARJOUS JOHTORYHMÄN ETÄSPARRAUKSESTA!

Kasvollisuus liittyy vastuullisuuteen

Vaikka tässä ajatuksessa sisällöntuotanto tähtää kohderyhmien palvelemiseen ja asiantuntijuudella auttamiseen, tarvitaan  viestintään mukaan persoona, eli puhutaan kasvollisesta johtajuus- ja asiantuntijaviestinnästä. Kasvollisuus ei tarkoita kuitenkaan sitä, että viestijän tarvitsee kertoa henkilökohtaisista asioistaan yhtään enempää kuin itse haluaa.

Näkisin kasvollisuuden osana vastuullisuutta, että näkemyksen takana on joku tunnistettava henkilö. Myös organisaation tiedotemaista viestintää tarvitaan, mutta yksilöt ovat 6-8 krt korporaatiota kiinnostavampia. Vahvoista henkilöbrändeistä on yrityksille hyötyä suuremman huomion ja vahvemman luottamuksen rakentajina.

Uskottava ja kiinnostava henkilöbrändi vahvistaa työnantajamielikuvaa

Potentiaalisia työntekijöitä kiinnostaa tietää, minkälaista yrityksessä on työskennellä, mitkä arvot ohjaavat toimintaa, minkälainen työskentelykulttuuri työyhteisössä vallitsee ja miten työnhakija voisi kehittyä työssään kyseisessä yrityksessä. Siihen jonkun tunnistettavan henkilön viestinnän seuraaminen voi tuoda paljon lisäarvoa.

Riskinä on, että tunnistettavat henkilöbrändit vetoavat myös kilpailijatahoihin. Sen pelossa ei kuitenkaan kannata jättää potentiaalia hyödyntämättä, vaan tähdätä maineeseen, jossa yritys tunnistetaan oman markkina-arvon kasvattamisen alustana.

Auta näkemyksellisyydellä ja vastaa kohderyhmiesi kysymyksiin

Oleellista erityisesti b2b-sektorilla on kyetä vastaamaan tärkeimpien sidosryhmien kysymyksiin niillä areenoilla, joilla kohderyhmät vaikuttavat sekä vaikuttuvat. Jollekin areena on oma media, kuten blogi, videosisältö tai kirja, jollekin määrätyt some-kanavat, joku panostaa seminaariesiintymisiin, kolmas on aktiivinen verkostoitumaan toimittajien kanssa.

Onnistuminen edellyttää, että viestintätyyli soveltuu arvopohjaltaan kohderyhmän ajatuksiin,  tuottaa näkemyksellisyyttä, on helposti hyödynnettävässä muodossa ja osuu kohderyhmän tietoisuuteen.

Asiantuntijan viestintätyylin ei tarvitse olla tylsä. Jokainen voi olla hyvä viestijä, kun löytää itselleen luontevan tavan kommunikoida kohderyhmiensä kanssa. Silloin se myös toimii eikä tunnu epämiellyttävältä.

Tähtäätkö toimialasi suunnannäyttäjäksi?

Suosittelen pohtimaan suhdetta henkilöbrändäykseen siitä näkökulmasta, mitä tavoittelet, minkälaisen roolin haluat markkinassasi ottaa. Jos tähtäimenä on toimialan ”puheenjohtajuus” ja ”ajatusjohtajan rooli”, täytyy kasvolliseen viestintään panostaa paljon.

Sidosryhmät, kuten asiakkaat ja henkilöstö, haluavat konkreettisia vinkkejä ja apua päätöksentekoonsa. Sitä kautta myös asiantuntijatyön myynti helpottuu. Tunnistettava brändi ei tuo välttämättä suoria tilauksia, mutta auttaa pääsemään helpommin potentiaalisten asiakkaiden kanssa keskusteluihin.

Henkilöbrändin vahvistamiseen voi tehdä itse paljon, mutta loppupelissä kohderyhmäsi nostavat sinut brändiksi, mikäli siihen on katetta, eli olet kyennyt auttamaan heitä.

Videolla on kiteytetty vinkit ja askelmerkit vahvemman asiantuntijabrändin rakentumiseen.

Lue myös nämä blogit

Suosittelen lukemaan myös artikkelit ”Ovatko arvot unohtuneet myynnin johtamisesta?” sekä vinkit, ”Kuinka johtajat ja asiantuntijat saadaan viestimään?” Toivottavasti saat niistä hyötyä!

Jos haluat keskustella teemoista johtajuus-arvot-viestintä, ota vapaasti yhteyttä!

Turvallista syksyä!

Jukka Saksi toimitusjohtaja, KTT, MBA

+358405018357 jukka.saksi@johtajaonmedia.fi @JukkaSaksi

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
KATSO TARJOUS JOHTORYHMÄN ETÄSPARRAUKSESTA!