Joskus puhuttiin, että Markka on hyvä konsultti. Myöhemmin konsultti muuttui Euroksi. Herättäisin kysymyksen, että olisiko Pitkän Tähtäimen Euro paras konsultti vastuullisuuteen?
Kaikkia organisaatiota voidaan haastaa julkisesti niiden arvovalinnoista ja vastuullisuusteoista
Greta Thunberg on haastanut koko maailmaa vastuullisuudesta ja arvovalinnoista, erityisesti liittyen ympäristöön. En ota kantaa hänen tapaansa toteuttaa agendaansa, mutta haluaisin nostaa esille skenaarion, että olemme nähneet näistä julkisista haastamisista vasta alkusoiton. Mediallistuminen tarjoaa jokaiselle oman median käyttöön. Lisäksi ihmiset ovat nuoresta pitäen paljon tietoisempia asioista, kun esimerkiksi 20 vuotta sitten. Huoli tulevaisuudesta luo ilmasto-ym. ahdistuksia ja ne laittavat sidosryhmät reagoimaan asioihin voimakkaastikin. Mikä tahansa organisaatio voi joutua julkisen vastuullisuus- tai arvohaastamisen kohteeksi.
Vastuullisuus ulottuu kaikkiin arvoketjun osiin
Olen haastatellut keväällä ilmestyvään Arvovalta-kirjaani useita päättäjiä eri aloilta ja selvittänyt heidän arvonäkemyksiään sekä vastuullisuuden toimiaan. Yhä useamman taholta kerrotaan, kuinka sidosryhmät haluavat tietää liittyen organisaatioiden vastuullisuuteen. Asiakkaan arvoketjun kaikkien osien tulisi täyttää tietyt ympäristökriteerit ja tapa toimia tulisi olla yhdessä hyväksyttyjen arvojen mukaista. Enää ei asiakkaille ja kumppaneille välttämättä riitä, että esimerkiksi autoliike myy hybridi- ja sähköautoja, sekä lataa niitä liikkeen katolla olevien aurinkopaneelien avulla. Nyt odotetaan, että myös tavarantoimittajat toimivat vastuullisesti. Halutaan esimerkiksi tietää, miten akut valmistetaan ja minkälainen hiilijalanjälki rengasvalmistajalla on. Vastuullisuudesta on tullut kaikkien osapuolten asia.
Muuttuuko Ferrarin ihailu ivailuksi?
Suhtautuminen esimerkiksi omistamiseen ja kuluttamiseen on muuttunut muutamassa vuodessa paljon. Se mikä oli 3 vuotta sitten ihannoitavaa, saattaa aiheuttaa nyt jo ivaa. Miten esimerkiksi satoja tuhansia euroja maksavien, paljon polttoainetta kuluttavien ja isot päästöarvot omaavien urheiluautojen käy? Niiden markkinaosuus on melko pieni ja aina löytyy ostajia, joilla on varaa sellaisia hankkia, mutta miten ympäristö suhtautuu sellaisella autolla ajamiseen? Jos Ferrarin omistajalle näytettiin aiemmin peukkua, onko jatkossa nähtävissä enemmänkin nyrkkiä tai päänpudistuksia? Ovatko sellaiset autot kohta arvottomia ja pitääkö ne myydä maihin, joiden kulttuuri ei ole vielä niin pitkällä ympäristöön liittyvien teemojen kanssa?
Kaikkien organisaatioiden on reagoitava vastuu- ja arvokysymyksiin
Palataan artikkelin otsikkoon. Uskon, että organisaatioiden sidosryhmät, kuten asiakkaat, henkilöstö, kumppanit, sijoittajat, media, poliittiset päättäjät, yhdistykset jne, vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän siihen, minkälaisiin vastuullisuuden tekoihin ja arvovalintoihin päädytään. Kun asiakkaat äänestävät jaloillaan, on sille hyvä olla nöyrä. Varsinkin julkisten toimijoiden odotetaan käyttävän palveluntuottajia, jotka jakavat tietyt arvokäsitykset ja toimivat vastuullisesti. Esimerkiksi minulta on kysytty, että millä tavalla liikun, kun menen valmentamaan jonkun kunnan johtoryhmää. Myös yhä useammin työntekijät pysyvät ja päätyvät yrityksiin, joiden arvot ja vastuullisuusvalinnat he pystyvät allekirjoittamaan, on heitä kuunneltava. Jo nyt on nähty, kuinka Finlayson purki yhteistyön J.Kärkkäisen kanssa arvoristiriitojen vuoksi ja sen kaltaiset tilanteet tulevat eittämättä lisääntymään. Kaikkien organisaatioiden on reagoitava.
Vastuullinen toiminta edellyttää konkreettisia tekoja ja viestintää
Pelkät visiot eivät tee ketään vastuullisesti, vaan tarvitaan tekoja. Konkretiaa. Yksi teko on viestiminen siitä, miksi tehdään jotain, miksi ei tehdä jotain, mitä tehdään, miten tehdään ja mitä vaikutuksia teoilla oletetaan olevan. Viherpesu tai muut päälleliimatut ja ylevät mainoslauseet tuskin rakentavat luottamusta. Viestinnän tulisi olla tasapainossa todellisuuden kanssa. Sidoryhmät odottavat proaktiivisesta, läpinäkyvää ja kasvollista viestintää. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus mainekriisien syntymiseen. Hyvä viestintä on myös palvelua ja vastuullisuutta itsessään.
Vastuuton yritys voi menettää arvonsa nopeasti
Miksi puhun Pitkäjänteisestä Eurosta? En usko, että vastuullisuuden avulla saadaan aikaan pikavoittoja. Kyse on siis pitkäjänteisestä ajattelutavasta, joka tuo siten Euroja pidemmällä aikavälillä. Sen sijaan jos vastuullisuutta ja arvovalintoja ei oteta tosissaan, on suuri riski nopeisiin taloudellisiin haittoihin. Jos yritys koetaan vastuuttomaksi, eikä sen kuvaamat arvot toteudu arjessa luvatusti, voi sen luottamus ja sitä myöten arvo romahtaa nopeasti. Yritys jätetään pois tarjouspyynnöistä, eikä haluta jatkaa kumppanuuksia. Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa mikään taho ei halua julkisesti toimia sellaisen kanssa yhteistyössä. Siksi suosittelen ottamaan vastuu- ja arvoviestinnän ylimmän johdon agendalle NYT. Lähtisin kehittämään sitä yhteisestä kuvasta mediallistumisen vaikutuksista johtamiseen. Sieltä se skaalautuu koko organisaation ja sitä kautta sidosryhmien tietoisuuteen.
Kerron mielelläni kokemuksia ja havaintoja organisaatioista, jotka ovat ottaneet nämä teemat tosissaan.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
