Vaihdoimme ajatuksia omistajuudesta ja hallitustyöskentelystä Electrosonic Groupin hallituksen puheenjohtajan Philip Aminoffin kanssa. Hän vaikuttaa mm. Vehon, Helvar Mercan ja Hallitusammattilaiset ry:n hallituksissa ja perheyrittäjyys on lähellä hänen sydäntään. Philipin suvun yrityksissä työskentelee yhteensä 3.600 työntekijää 16:ssa eri maassa. Hallinnon pääpaikkana on Helsinki.
Toimiva johto edustaa yritystä julkisuudessa
Philipin tehtävänä suvun yhtiöissä on niiden menestykseen myötävaikuttamien hallintomalli- ja henkilövalintojen kautta. Hallintomallin tarkoituksena on määritellä miten vastuunjako johdon, hallituksen ja ankkuriomistajan välillä parhaimmillaan toimii. Toimivia käytänteitä on löydetty, jotta keskeiset riskit tunnetaan ja yhtiöt ovat hyvin hallinnassa.
Vastuunkantoon ja viestintään on kiinnitetty huomiota. ”Hallituksissa on tärkeä keskustella roolijaosta riittävästi, jotta toimivalla johdolla, hallituksella ja omistajilla on yhdessä sovittu käsitys siitä, minkälaiset kysymykset kenellekin kuuluvat.” Kun yritys esiintyy julkisuudessa, on luontevaa, että sitä edustaa toimiva johto. On toki olemassa myös tilanteita, joissa hallituksen puheenjohtajan on otettava asioihin kantaa. Päätöksentekoon ja viestintään liittyvä selkeä roolijako on aina tärkeää, kriisitilanteissa se korostuu.
Vasta yhtenevä tilannekuva antaa edellytykset tehdä päätöksiä
Hallitusten tulisi tehdä enemmän työtä hyvän tilannekuvan saamiseksi. Tarvitaan tietoa, missä yritys on suhteessa asiakkaisiin, tämän hetken ja tulevaisuudessa relevantteihin kilpailijoihin ja mitkä ovat ne uudet asiat, jotka tulevat vaikuttamaan kilpailutilanteeseen. Yhteiskunnan digitalisoituminen liittyy vahvasti näihin pohdintoihin.
Tilannekuvan rakentaminen edellyttää työtä. ”Suomessa on usein kova into keksiä lääkkeet, ennen kuin tehdään diagnoosi. Hallituksen pitäisi keskustella niin kauan, että se kollektiivina näkee tilanteen samalla tavalla. Vasta se antaa edellytykset tehdä päätöksiä.”
Hyvät päätökset syntyvät eri tilanteissa
Philipin mukaan hallituksen täytyy arvioida, millä tavoin työskennellään, jotta tehdään aidosti tärkeitä päätöksiä. Joskus parhaat oivallukset syntyvät strategiakokouksen yhteydessä illallisella tai vaikka aamupalalla. Joskus hallituksen käynti messuilla tai asiakkaalla herättää edellyttämään yrityksen johdolta radikaaleja toimenpiteitä. ”Huomataan, että nyt tarvitaan järeämpää muutosta.”
Hallituksen kannattaa fokusoida suuriin päätöksiin
Aito kyseenalaistava keskustelu voi johtaa siihen, että hallitusta askarruttava kysymys kirkastuu. Philipin mielestä hallituksissa on tärkeätä päästä debattiin asioista, jotka ovat aidosti tärkeitä ja vaikuttavat oleellisesti yrityksen liiketoimintaan. Hallituksessa pitäisi tehdä isoja päätöksiä, ei vain viilauksia. ”Kaikki suuret päätökset lähtevät asiakkaista. Kun arvioidaan, onko yritys relevantti suhteessa asiakkaisiin 3-5 vuoden kuluttua, fokusoidaan hallitustyössä oikeisiin asioihin.”
Suuntaa-antavat pitkän tähtäimen päätökset luovat valmiutta nopeaan reagointiin
Osa hallituksen päätöksistä voidaan tehdä ja toteuttaa nopeasti, joidenkin vaikutus on hidas. Pidempää aikaväliä koskevat päätökset kannattaa yleensä tehdä vaiheittain.
”Usein kuvitellaan, että päätökset pitäisi tehdä niin, että ne ohjaavat toteutusta yksityiskohtia myöten. Hyvä päätös on kuitenkin monasti sellainen, joka rajoittuu linjaamaan tiettyyn tilanteeseen aidosti tärkeää valintaa. Nopeasti muuttuvilla markkinoilla ei kannata päättää liian yksityiskohtaisesti. Pitäisi uskaltaa tehdä hieman epämääräisiä, suuntaa-antavia, pitkän tähtäimen päätöksiä. Niillä rakennetaan valmiutta reagoida jatkossa nopeammin.”
Osaamista toimialasta, toimintaympäristöstä ja muutoksen johtamisesta
Omistajien tulisi hahmottaa, mitä osaamista hallituksessa kaivataan, jotta se kykenee hyviin päätöksiin. Tällä hetkellä tarvitaan aiempaa enemmän ymmärrystä toimialasta, jossa yritys operoi. Maailma muuttuu geopoliittisesti sekä teknisesti ja muutosrytmi on nopeaa. ”On tärkeää, että hallitus ymmärtää syvällisesti, mikä on yrityksen ympäristö ja olemus.”
Kokemusta disruptiosta tai muutosjohtamisesta arvostetaan. Vanhat mallit eivät enää toimi. ”Hallituksiimme on pyritty tuomaan relevanttia näkemystä siitä, mitä yrityksen toimintaympäristössä tulee tapahtumaan, esimerkiksi ymmärrystä myyntikanavista, brändimielikuvasta ja digitaalisuudesta.” Hallituksen jäsenet voivat kertoa kokemuksistaan ja antaa esimerkkejä toimivalle johdolle, mitä ympäristössä on tapahtumassa. Omistajan tehtävänä on varmistaa, että hallitus on samalla johtoa haastava, tukeva ja osaamisensa kautta lisäarvoa tuottava. ”Hallitusten jäsenten täytyy sitoutua viemään yritystä eteenpäin.”
Omistajat määrittävät yhtiön tahtotilan
Kun omistajat pystyvät muodostamaan kirkkaan yhteisen tahtotilan, luodaan hallitukselle mahdollisuudet hyvään agendaan. Jos ei ole kirkasta näkemystä, omistajatahdon määrittely siirtyy hallitukselle. Hyvä ja vahva omistaja pystyy sanomaan, mitä yrityksellä haetaan. ”Tavoitteena voi olla tietty markkina-asema, tuottotaso, exit-arvo tai arvomaailma.” Tavoiteltavat elementit vaihtelevat omistajatahon kulttuurin ja tarkoitusperien mukaan.
Philipin edustamien yritysten hallituksissa ulkopuolisten jäsenten määrä on suurempi kuin omistajien määrä. Sillä pyritään antamaan hallitukselle tilaa. ”Tehdään selväksi, mikä liittyy liiketoiminnan strategisiin päätöksiin ja mitkä ovat omistajalinjauksen kysymyksiä. Tarvittaessa omistajat kokoontuvat erikseen ja miettivät yhdessä linjauksen.”
Omistusideologialla on suuri vaikutus yrityksen tavoitteisiin
Omistaja, joka omistaa toistaiseksi, ilman myyntiaikomusta, fokusoi erilaisiin asioihin kuin omistaja, jonka tarkoituksena on myydä osakkeensa. ”Pitkän tähtäimen omistaja katsoo koko yhtiötä laajennetun taseen aktiiva-puolen kautta, tarkoituksenaan varmistaa yrityksen hyvin pitkän aikavälin ansaintakyky. Väliaikainen omistaja kiinnittää yleensä huomiota yhtiön osakkeen markkina-arvoon ja fokusoi osakkeen hintaa vahvistaviin tunnuslukuihin.” Se voi Philipin mielestä olla hyödyllistä, mutta myös tuhoisaa, jos yritys muuttuu vain numerojohdetuksi. ”Nämä kaksi omistajuutta elävät rinnakkain ja niiden erojen vaikutus johtamiseen on tärkeä ymmärtää.”
Yrityksen hyvä maine rakentuu asiakkaan luottamuksen kautta
Kaikkia suvun yhtiöitä yhdistää se, että asiakkaat ostavat järjestelmiä, tuotteita ja koneita, jotka ovat heidän kannaltaan merkittäviä investointeja. Asiakkaan luottamus siihen, että hän saa tarvittavan tuen ja osaavaan palvelun, on ydinjuttu. Se tarkoittaa, että jokaisessa yrityksessä puuttuminen sellaiseen toimintaan, joka ei palvele asiakasta, on tärkeää. Kun yritys toimii asiakasta varten, siitä voi syntyä hyvä maine. ”Pyritään tekojen kautta rakentamaan hyvää mainetta ja olemaan luottamuksen arvoinen.”
Kiitokset Philipille kiinnostavasta keskustelusta! Pitkäjänteinen omistajuus sekä selkeä roolijako suhteessa hallitukseen ja toimitusjohtajaan ovat tärkeä osa johtajuutta. Toivotan menestystä ja hyviä päätöksiä myös tulevaisuudessa!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
