On kulunut kohta kymmenen vuotta jännittävästä päivästä, kun puolustin 2013 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väitöstutkimustani finanssialan johtajuuden murroksesta. Esitin väitöskirjassani ”Johtajat toimialamurroksen keskiössä: Suomalaisen finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta”, että finanssialan johto voisi toimia avoimemmin, kytkeä toimintansa kehittämiseen enemmän asiakkaita, sekä viestiä muustakin, kuin euroista ja prosenteista. Havaitsin myös ylimmän johdon työkokemuksen pohjautuvan hyvin vahvasti pelkästään finanssialaan, joka oli omiaan vahvistamaan alan säilyttävää kulttuuria. Korostin luottamuksen merkitystä alalla, jossa käsitellään toisten varoja ja hallinnoidaan riskejä.
Johtajuusviestinnän kulttuurinmuutos alkoi
Finanssialan johtaminen otti ensimmäiset askeleensa kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää viestintää juuri niihin aikoihin. Muistan saaneeni vielä silloin osalta alan johtoa epäileviä katseita, kun kannustin heitä hyödyntämään sosiaalista mediaa työssään. Silloinen OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen oli ensimmäisiä näkyviä finanssialan johtajia Suomessa, jotka ottivat Twitterin aktiiviseen käyttöönsä ja muokkasivat siten organisaatioidensa viestintäkulttuuria. Twitter oli silloin aika erilainen viestinnän sävyltään kuin nyt.
Johtajuuden sukupolvenvaihdos uudisti viestintää
Hyvin pian sen jälkeen tapahtui finanssialan johtamisen sukupolvenvaihdos, jolloin useiden pankkien, vakuutusyhtiöiden ja eläkeyhtiöiden ylin johto vaihtui. Suuri osa uusista johtajista otti sosiaalisen median ja muutenkin avoimemman johtajuusviestinnän luontevaksi osaksi työminäänsä. Viestintäjohdolla on ollut tärkeä rooli tässä muutoksessa ja sain itsekin valmentaa useita alan johtajia. Finanssialan johtoon tuli myös heitä, joilla oli työkokemusta finanssialan ulkopuolelta.
Johto elää nyt lähempänä etulinjaa
Näkisin, että finanssialan johtamisessa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut myös merkittävä kulttuurillinen muutos. Aikaisemmin johtajien ajatukset ja päätökset olivat usein suljettujen ovien takana ja he olivat sekä henkisesti että fyysisesti kauempana etulinjan henkilöstöstä ja asiakkaista. Organisaatiot ovat madaltuneet ja hallinnollisten johtajien määrä vähentynyt, vaikkakin regulaatio työllistää johtoa yhä enemmän.
Sosiaalinen media ja avoimuus
Sosiaalisen median nousu on ollut merkittävä tekijä tässä muutoksessa. Johtajat käyttävät eri some-alustoja viestintäkanavinaan. Tämä on myös auttanut rakentamaan luottamusta ja uskottavuutta johtajien ja heidän sidosryhmiensä välillä. Se on luonut myös uusia mahdollisuuksia journalismille seurata alan tilanteita.
Arvo- ja vastuullisuusviestintä kasvattanut merkitystään
Yksi merkittävä muutos johtamisviestinnässä on ollut se, että johtajat eivät ainoastaan kerro yritystensä taloudellisista tavoitteista, vaan myös arvoista, vastuullisuuden osa-alueista ja eettisistä periaatteista. Finanssialan johtaminen ei ole pelkästään numeroiden ja data-analyysin hallintaa, vaan laajentunut käsittämään myös laajempia näkökulmia osana yhteiskunnallista vastuullisuutta.
Erityisesti korona ja sota nostivat esiin uudenlaisia arvojen kärjistymiä, jolloin myös finanssialan johto on joutunut tarkastelemaan viestintäänsä uudella tavalla. Tuoreena teemana tekoälyn voimakas kehitys pakottaa arvioimaan vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia entistä tarkemmin ja viestimään niistä uskottavasti.
Finanssialan johdolta odotetaan selkeyttä, vakautta ja tulevaisuuden uskoa
Seuraavana isona johtajuusviestinnän agendana finanssialan yritykselle on rakentaa visiot siitä, miten tekoälyn, hybridityön ja arvo- ja vastuullisuusympäristön yhteismurrokset tulkitaan ja luodaan niihin soveltuvat viestintästrategiat.
Isot muutokset aiheuttavat innostusta, mutta luonnollisesti myös epävarmuuksia ja pelkoja. Finanssialan johdon tärkeänä tehtävänä onkin luoda tähän muuttuvaan maailmaan selkeyttä, vakautta ja tulevaisuuden uskoa. Rakentaa luottamusta. Tämä muutos luo uusia koulutustarpeita, joihin olen halunnut vastata.
Uteliaisuudella ja valppaudella kohti muutoksia
Johtaja on Media! tarkoittaa ajatuksena, että johtajia on aina seurattu ja heiltä odotettu selkeää viestiä suunnasta, arvoista ja näkemyksistä. Muutosvauhti on hurjaa, joten odotukset eivät tule vähenemään.
Kannustankin ja rohkaisen finanssialan johtajia suhtautumaan muutoksiin uteliaisuudella ja valppaudella. Erityisen tärkeää on yhteistyö viestinnän ja HR:n kanssa. Se kuuluu osana vastuulliseen johtajuuteen.
Lataa selvitys tekoälyn vaikutuksista viestinnän johtamiseen
Toteutin keväällä 2023 selvityksen, jossa syvähaastattelin 40 viestintäjohtaja eri toimialoilta, myös finanssialalta. Selvitin, miten tekoäly vaikuttaa viestintään ja mihin olisi syytä kiinnittää huomiota johtamisessa ja viestinnässä. Pääset lataamaan selvityksen pdf-raportin linkistä. Otsikkokuva luotu tekoälyllä.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
