Päivi Nerg: Viestintää poliittisen ja toimeenpanevan rakenteen välissä

By |2018-11-15T10:22:27+00:00marraskuu 13th, 2018|Haastattelublogit|

Aloitamme keskustelumme heijastamalla seinälle kalvon, joka tarjoaa valittavaksi viisi media-areenaa. Näitä ovat perinteiset mediat, sosiaalinen media, verkostot, oma media ja hakukoneiden välittämä todellisuus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg valitsee nopeasti ja yksiselitteisesti itselleen luontevimman media-areenan.  ”Verkostot, ehdottomasti! Olen niissä vahvimmillani”, Päivi painottaa.

 

Toimintaa kahden rakenteen välissä

Pohdimme verkostojen merkitystä johtavan viranhaltijan työssä. Mitä haasteita niiden kanssa ja niiden kautta tapahtuvan työskentelyn yhteydessä nousee esiin?

”Kieltämättä olen kahden kovin erilaisen verkostorakenteen välissä. Minun on oltava korostetun neutraali virkamiessuhteessa poliittisiin vaikuttajiin ja heidän suunnastaan minua vastassa on siis politiikka. Se raamittaa viestintääni. Toisaalta minulla on johdettavana tavoitteellinen ja toimeenpaneva johtoryhmä sekä sitä vahvasti tukeva maakuntaorganisaatio. Tässä ryhmässä olen suunnannäyttäjä ja haluan tehdä sen kasvollisesti. Tämä kokonaisuus tarkoittaa, että en voi jäädä kommunikoimaan omalle vahvuusalueelleni. Minun on oltava aktiivinen myös muilla media-areenoilla.”

Valtamedia ei aina ole johdonmukainen

Maakunta- ja sote-uudistuksen julkiseen viestintään Päivi sanoo valinneensa yhden selkeän strategian. ”Haluan auttaa journalisteja, mutta en odota, että he minua sen takia silittäisivät. Olen aina toimittajien käytettävissä ja tällä asenteella ehkä virkamieskunnan keskuudessa hieman outo lintu.”

Ministeriöiden kulttuureissa on eroja ja vaihdosten yhteydessä Päivi on joutunut totuttamaan myös kulloisenkin lähipiirin uuteen. Hän haluaa johtavana virkamiehenä kertoa selkeästi faktat, sillä jos itse väistää, niin totuuksista kertoo ehkä joku, jolla ei ole samaa taustatietoa annettavana.

”Kokemuksen myötä olen havainnut, ettei ns. valtamedia aina ole johdonmukainen. Maakunta- ja soteuudistuksessa haastattelujen luonne on erilainen kuin maahanmuuttokysymyksissä oli. Toimittajien lähestymiskulma on nyt selvästi laveampi. Lehden, median tai toimittajan linjausta ei voi ennakolta tunnistaa.”

Yksi kasvollinen, monta kasvollista

Päivi arvioi tilannetta ja huomauttaa samalla haasteesta, jonka yksi kasvollinen ja vahva viestijä saattaa synnyttää. Hän korostaa, että haussa on tilanne, jossa organisaation muutkin avainhenkilöt ryhtyvät puhumaan ja esiintymään medioissa.

”Meillä on rohkaisevia kokemuksia ja osaavia ihmisiä. Heidän on löydettävä itselleen luontevia viestintätapoja. Omassa johtamisajattelussani keskeistä on muistaa ja myös muistuttaa keitä varten teemme työtämme ja keiden kanssa saamme tuloksia aikaiseksi. Kansalaiset ja veronmaksajat ovat työnantajiamme.”

Oman median rooli on nyt passiivinen

Syvennämme hieman kolmea vähälle jäänyttä media-areenaa. Päivi toteaa olevansa heikoilla hakukonemaailmassa. Kokemukset ovat jääneet satunnaisiksi ja kokonaisuus ei ole auennut. Yrityksistä huolimatta.

”Oman median rooli puolestaan on muuttunut. Tämä media-areena painottui aluksi, mutta nyt se on lähinnä kanava kertoa yksinkertaisia tosiasioita ja jakaa täydentäviä tietopaketteja muille areenoille. Huomaan, että olen ehkä itsekin passivoitunut tällä osa-alueella.”

Sosiaalisen median eri kanavista ja alustoista Päivi nimeää oman suosikkinsa. Se on Twitter. Hän on mukana myös Facebookissa ja LinkedInissä. ”Media-areenasta riippumatta pyrin kommunikoimaan tosiasioista neutraalisti. Pohdin jatkuvasti mikä on poliittista ja mikä ei. Johtavan virkamiehen ei kuulu olla poliittinen, mutta se ei tarkoita vaikenemista.”

Johtajan avoimuus ja luottamus

Virkamiesjohtajan tehtävässä itse kukin valitsee oman johtamis- ja viestintäprofiilinsa. Päivi kokee tehtäväkseen olla kanssakäymisessä kansalaisten kanssa jatkuvasti. Se edellyttää aktiivisuutta ja valmiutta osallistua keskusteluun. Pelkästään oman aseman kautta profiloituminen ja sen korostaminen ei ole tuntunut hänelle luontevalta.

Päivi täsmentää näkemystään ja kuvaa esimerkkinä vaikenemisen. Suomessa on ollut vahva virkamieskulttuuri ja sen yhtenä ilmiönä arvohierarkia. Ylimmät virkamiehet ovat tehostaneet sanojensa painokkuutta olemalla ensin hiljaa ja kertomalla sitten ydinsanomansa painokkaasti.

”Tämä ei aivan vastaa nyky-yhteiskunnan odotuksia, ei myöskään valtioneuvoston ja ministeriöiden yhteisiä arvoja. Avoimuus on lisääntynyt ja sen merkitys kasvaa. Näin rakennetaan luottamusta koko yhteiskuntaan.”

Viestintäprofiili tunnetasolla

Valtioneuvostossa on 5000 työntekijää ja 100 johtavaa virkamiestä, mm. esimiehinä. Kuinka moni heistä tunnetaan kansalaisten keskuudessa nimeltä? Maakunta- ja soteuudistuksen piirissä työskentelee 220 000 ihmistä, 400 organisaatiota ja rahaa kiertää eri kanavissa 18,5 miljardia euroa. Se on siis 18,5 kertaa tuhat miljoonaa. Paljon.

Tulemme tämän jättikokonaisuuden organisaatiotasoiseen itsekritiikkiin. ”Emme me tässä viestinnässä erityisen hyvin ole onnistuneet. Tämä on välillä hyvin tuskallista.” Omakohtaisesti Päivi ei kuitenkaan enää koe paineista oloa. ”Toivon, että kykenen johtamaan muita uuteen viestintäkulttuuriin ja samalla voittamaan johtajuusviestintään liittyviä pelkoja ja epävarmuuksia. On tärkeää, että oivallamme kuinka voimme auttaa paremmalla viestinnällämme.”

Olemme kirjoittaneet virkamiesjohtajille johtajuusviestinnän oppaan, jonka voi ladata maksutta alla olevasta linkistä.

Jarmo RosenbergJarmo Rosenberg
Operatiivinen johtaja, OTK, HHJ

+358440610925
jarmo.rosenberg@johtajaonmedia.fi
@JarmoRosenberg

PYYDÄ YHTEYDENOTTOA
Virkamiesjohtajan opas

Johtaja on Media! -kirja

Miten johtajista, asiantuntijoista ja organisaatioista on tullut medioita? Jukka Saksin teos palkittiin vuoden 2017 Kultasulka -kilpailussa hopeasulalla. Tutustu ja tilaa omasi!
TILAA KIRJA
Johtaja on Media! -kirja
close-link
Saammeko auttaa?

Varaa kanssamme maksuton 15 min puhelinsparraus.
Kerro johtajuusviestinnälliset haasteesi, kuuntelemme ja autamme eteenpäin.


KATSO VAPAAT AJAT
close-link