Edelleen puhutaan paljon muutosvastarinnasta ja annetaan ymmärtää, että se on vain henkilöstön tapa suhtautua muutoksiin. Herättäisin kysymyksen, ovatko esimiehet itse vapaita muutosvastarinnan tuntemuksista?
Muutosvastarinta oli läsnä esimiehen roolissa
”Otan mielelläni kehittämisideoita vastaan”. Näin viestin usein toimiessani 15 vuotta erilaisissa esimies- ja johtamistehtävissä. Halusin olla kannustava, läsnäoleva ja johdettaviani tukeva esimies. Halusin ajatella johtamista palvelutehtävänä. Kun nyt ajattelen sitä aikaa, en ollut mitenkään vapaa muutosvastarinnasta. Kun oma esimieheni ehdotti jotain asiaa, saatoin suhtautua siihen jo lähtökohtaisesti melko kriittisesti, koska ajattelin itse tietäväni mitä ja miten asioita täytyy edistää. Halusin myös kuunnella aidosti henkilöstön ajatuksia kehittämistoimista, mutta välillä tyrmäsin heidän ideansa mielessäni varmastikin liian aikaisin. En sitä silloin havainnut, mutta nyt sen hoksaa, kun aikaa on ehtinyt kulua.
Myös konsulttina vaarana sokeutua omaan tekemiseen
Olen myös huomannut, etten ole muutosvastarinnasta vapaa myöskään toimiessani konsulttina ja valmentajana. Erityisesti huomaan sen asioissa, jotka liittyvät oman yrittäjätoimintani kehittämiseen. Kun on melko vahva näkemys siitä, mitkä asiat ovat nyt merkityksellisiä johtajuudessa, vastuullisuudessa, arvoissa, mediallistumisen ilmiössä sekä viestinnässä, on vaikea ottaa siitä eriäviä näkemyksiä vastaan aidosti. Omaan ajatteluun sokeutuu helposti ja ”kuplautuu”, eikä hahmota ympäristössä tapahtuvia muutoksia suhteessa omaan toimintaan. Onneksi ympärilläni on älykkäitä ja vastuullisia osaajia, jotka haastavat rohkeasti ajatteluani. Tarvitsen edelleen ymmärrystä kokeneiden johtajien ajattelusta, mutta erityisesti koen tarvetta ymmärtää nuorten sukupolvien mielenmaisemaa. Kiitokset kaikille jotka ovat rohkeasti haastaneet ajatteluani!
Miten johtajat suhtautuvat organisaation sisältä kumpuaviin kehittämisehdotuksiin?
Omien havaintojeni perusteella muutokseen liittyvä vastarinta koetaan edelleen valtaosin henkilöstön tapana käsitellä muutosta. Olen saanut kuitenkin sparrata satojen johtajien kanssa muutoksiin liittyvistä teemoista. Saan myös jatkuvasti yhteydenottoja erilaisten organisaatioiden keskijohdosta sekä asiantuntijatasolta, liittyen johdon haluun sekä kykyyn ottaa vastaan muutosehdotuksia. Erityisesti viestintävastaavat haluavat sparrausta siitä, miten johtoryhmätason ja keskijohdon saisi oivaltamaan muuttuneen mediaympäristön vaikutukset sekä kasvollisen viestinnän merkityksen kasvun, työnantajakuvan ja maineen näkökulmista. Moni heistä kokee, että johdon muutosvastarinta on niin vahvaa, etteivät kyseiset teemat saa tarpeeksi vahvaa roolia johtoryhmätyöskentelyssä. Koetaan myös, että lähiesimiehet elävät ristipaineessa, jossa uusien näkökulmien omaksuminen voi muuttua vaikeaksi. Siksi halutaan ulkopuolista sparraajaa ja herättäjää.
Palveleva johtaja tarjoaa mahdollisuuden dialogiin
Oman ”kuplan” puhkaiseminen ja itsensä hereillä pitäminen on jatkuvaa ponnistelua. Rohkaisisin kohtaamaan oman muutosvastarinnan neutraalisti ja ajattelemaan, että muutoksen vastustaminen on luonnollista. On myös tilanteita, joissa toivomme itse muutosta ja silloin onkin hyvä muistaa, että toisella osapuolella voi olla asiasta varsin erilainen alkukäsitys. Siinä nousee viestinnän merkitys vahvaksi. Ajattelisin, että johtaminen on palvelutehtävä. Yksi osa palvelua on tarjota johdettaville mahdollisuus dialogiin ja ideoiden pallotteluun turvallisessa ilmapiirissä. Siten, että kriittisistäkin näkökulmista mieluummin palkitaan kuin sanktioidaan. On hyvä muistaa, että useimmiten toiminnan haastaminen kumpuaa vastuullisuudesta. Kun ideoita on paljon, voi niistä löytyä helmiä.
Jos organisaatiosi on voimakkaassa muutostilanteessa ja haluat sparrata johtajuuden teemoista, hyödynnä maksutonta 15 minuutin puhelinsparraustamme. Se ei velvoita mihinkään ja saat siinä vinkkejä muutosjohtajuuden haasteisiin. Linkki kalenteriin.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
