Mikä on rasismia? Mikä ei ole rasismia?
Minulla ei ole näihin kysymyksiin valmiita selkeitä ja johdonmukaisia vastauksia. Näyttäisi, etten ole tässä yksin, vaan olemme nyt koko yhteiskuntana kysymysmerkkinä.
Olen poliittisesti sitoutumaton viestintäyrittäjä, valmennan organisaatioiden johtoa viestinnästä, arvoista ja tekoälyn murroksesta. En halua ottaa kantaa siihen, mitkä arvot ovat parhaita tai puhuuko joku taho rasistisesti, vaan herättää yhteiskuntaamme ymmärtämään, että tarvitsemme pikaisesti selkeämmät linjaukset arvoistamme.
Rasismista puhutaan pääosin syyttelevään sävyyn
Nyt puhutaan arvoista enemmän kuin koskaan, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Rasismista on selkeitä määritelmiä, esim. Punaisen Ristin toimesta. Keskeinen kipupiste näyttäisi olevan kuitenkin se, miten rasismia tulkitaan.
Tällä hetkellä siitä puhutaan paljolti syyttelevään sävyyn, jolloin syytöksen kohteena olevat tahot puolustautuvat tai ovat hiljaa. Ongelmana on, ettei rasismista näytä olevan tarpeeksi selkeää yhteistä tulkintaa ja keskustelukulttuurimme yhdistettynä sosiaalisen median algoritmeihin, aiheuttaa sellaisen vastakkainasettelujen älämölön, joka ei johda mihinkään hyvään.
Rasismikeskustelu yltää myös hyvinvointialueille ja kuntiin
Kuten kirjoitin Hämeen Sanomiin mielipiteen, hallituksen arvokriisin laajentuminen maakuntiin voi aiheuttaa joukkoirtisanoutumisia.
Heijasteet tulevat näkymään kaikissa organsiaatioissa, mutta erityisesti hyvinvointialueilla ja kunnissa. Niissä puolueita edustavat valtuustot ja hallitukset tekevät vaikeita arvopäätöksiä. Siellä työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia osaajia ja jos niihin työyhteisöihin rakentuu epäselvä tulkinta rasismiin, voivat seuraukset olla yhteisöjen toimintakyvyn kannalta katastrofaalisia. Vastuulliseen johtajuuteen kuuluu varmistaminen, että kukaan ei joudu rasismin uhriksi ja kaikilla on turvallista työskennellä.
Tarvitaan selkeämpi tulkinta rasismista arjen tilanteissa
Yhteiskunnalliseen johtajuus- ja arvokriisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Se mitä mielestäni pitäisi nopeasti tehdä, on luoda kansallisesti, että alueellisesti eri organisaatioihin selkeä kuva tärkeimmistä arvoista. Pitäisi luoda jaettu tulkinta siitä, mikä on arjen tilanteissa rasismia ja mikä ei ole sitä. Se auttaisi rakentamaan pelisääntöjä ja hyvän johtajuuden periaatteita, joihin voidaan kaikissa tilanteissa nojata ja turvata.
Rasismista voi rakentua tabu
Nykyinen keskusteluilmapiiri luo riskin sille, että rasismista tulee yhteiskunnallinen tabu, josta ei enää osata puhua eikä siihen uskalleta puuttua, koska joudutaan sen jälkeen maalitetuksi ja vihapuheen kohteeksi. Jos päästämme yhteiskuntamme jamaan, jossa syvimmistä arvoistamme rakentuu tabuja, olemme tuhoamassa rakkaan isäinmaamme perintöä ja tulevaisuutta. Se on varmasti myös itänaapurimme tavoite.
Voisiko presidentti toimia arvokeskustelun koollekutsujana?
Näyttää, etteivät lait ja säädökset anna tarpeeksi selkeää kuvaa rasismista ilmiönä, koska siitä aiheutuu niin voimakkaita ristiriitoja poliittisen päätöksenteon huipulla. Mietin, että voisiko esimerkiksi presidentti olla roolinsa puolesta luonteva arvokeskustelun koollekutsuja, joka toisi asialle tarvittavan painoarvon? Jospa hänen avullaan saataisiin mahdollisimman neutraali ryhmä pohtimaan tulkintaa rasismista ja muista keskeisistä ihmisyyteen liittyvistä arvoista. Sitä kautta luotu ulostulo voisi helpottaa monien yhteisöjen arvojen kirkastamista.
Jos Suomi menettää arvonsa, ei meille paljoa jää. Nyt on aika kirkastaa yhteiskuntamme arvot ja vahvistaa niitä tekojen kautta.
Lue lisää: Arvot syö hyvänkin hallitusohjelman aamupalaksi
ps. Otsikkokuva on luotu tekoälyllä.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
