Paljastan 5 sudenkuoppaa, joita olen vuosien aikana havainnut johdon ja esihenkilöiden viestintävalmennuksiin liittyen. Sain kertoa niistä sote-johdon viestintäkoulutuksiin liittyen Mediuutisille (tilaajille) ja sovellan aiheen koskettamaan kaikkia toimialoja ja sektoreita.
Kannustava asiakaspalaute
Mutta jos sallit, jaan ensin saamani inspiroivan asiakaspalautteen.
Veli-Pekka Hakatie, toimitusjohtaja, Pääkaupunkiseudun Junakalusto:
Jukan sparraus tarjosi meille hyödylliseksi tunnistettuja näkökulmia/ratkaisuja:
- Yhtiön viestinnän tarpeen ja luonteen selkeyttäminen suhteessa sidosryhmiin
- Ydinviestin selkeyttäminen
- Yhtiöön kohdistuvien viestinnällisten odotusten ja riskien tunnistaminen
- Arvojen ja vastuullisuuden syvempi pohdinta hyödyllistä myös viestinnän näkökulmasta
Kouluttajan täytyy ymmärtää johtamisen arkea ja työpaineita
Yhteiskunnalliset kriisit ja työn murros ovat luoneet johdon viestintää kohtaan suurempia vaatimuksia kuin koskaan. Johtajia ja esihenkilöitä koulutetaan viestimään uskottavasti ja aktiivisesti.
Suurimmat sudenkuopat liittyvät siihen, ettei kouluttaja ymmärrä johtamisen arkea ja koulutettaviin kohdistuvia työpaineita. Nostaisin esiin seuraavat 5 sudenkuoppaa:
- Koulutuksen lähestymistapa on liian some-kanavalähtöinen ja terminologialtaan viestintä-painotteinen, mikä synnyttää johtajassa vastareaktion, että yritetään ohjata toimimaan tietyn stereotyyppisen kaavan mukaan. Se ei sitouta, vaan vahvistaa tunnetta, ettei koulutuksen aihe kosketa häntä.
- Koulutettavaa ei oivalluteta hahmottamaan viestinnän muuttunutta roolia osana isompaa yhteiskunnallista murrosta, arvoilmapiirin muutosta ja vaikutusta työnantajamaineeseen. Viestintä jää silloin tukifunktion asemaan, eikä kosketa johtajaa henkilökohtaisesti.
- Koulutuksessa edetään liian nopeasti konkreettisiin toimenpiteisiin, jolloin koulutettavaa ei auteta tunnistamaan ja tunnustamaan viestintään liittyviä esteitä. Ne jäävät estämään hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistamista.
- Kouluttaja ei tunne johtamistyöhön liittyviä kiireen, tulospaineiden ja yksinäisyyden tunteita. Koulutettavalle syntyy kokemus, että häneltä odotetaan vielä kaiken muun lisäksi aikaa ja energiaa viestintätoimiin, joiden hän lähinnä kokee lisäävän työkuormaa.
- Kouluttajan uskottavuus ei näyttäydy koulutettaville johtajille riittävänä, mikäli hän ei kykene rakentamaan luottamusta siihen, että ymmärtää johtamisen kontekstia. Epäluottamus asiantuntijuuteen aiheuttaa sen, ettei koulutus tunnu hyödylliseltä, vaan enemminkin ajanhukalta.
Tarvitaan oivalluksia toimintaympäristöstä ja viestinnän ajansäästöstä
Parhaiten saavutetaan pysyviä tuloksia, kun johtajille syntyy ymmärrys siitä, mitä mediallistunut ja arvolatautunut johtamisympäristö odottaa. Kun sen jälkeen oivalletaan, että itselle luontevalla viestinnällä voidaan säästää aikaa ja saadaan asioita tapahtumaan aiempaa helpommin, alkaa syntyä halua oppia ja uudistaa työyhteisön viestintäkulttuuria.
Oikea kouluttaja oikealle kohderyhmälle
Kannustankin viestintäjohtoa pohtimaan, millä taustalla mitäkin työntekijäryhmää kannattaa kouluttaa. Oma johtamiskokemukseni ja johtajuuden väitöskirjataustani auttavat ymmärtämään johtamisen kontekstia. Johtoryhmät, esihenkilötiimit ja hallitukset ovatkin olleet minulle luontevia asiakasryhmiä. Sen sijaan olen väärä henkilö valmentamaan esimerkiksi nuoria some-influenssereita, koska heidän silmissään en ole lainkaan uskottava.
Puhutaan johdon kielellä ja haetaan liiketoiminnallisia hyötyjä
Oleellista on suunnitella koulutukset niin, että ne vievät johtajien aikaa mahdollisimman vähän, mutta niissä tarjotaan tehokkaasti, vuorovaikutteisesti ja kannustavasti työkaluja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Täytyy puhua johdon kieltä. Viestintä ei ole monellekaan johtajalle intohimo, mutta siitä voidaan luoda hyvällä valmennuksella miellyttävä työkalu, joka tuottaa mitattavia hyötyjä.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
