Paljon puhutaan johtamisen haasteista, mutta olisiko hyvä pohtia myös ns. ”alaistaitoja”? En pidä alais-sanasta, mutta käytän sitä, jotta teema osataan yhdistää oikeaan kontekstiin. Esimiestyötä tehneet tietävät, että kyse on haastavasta tehtävästä. Vaikka kuinka haluaisi, on joskus vaikeaa toimia oikeudenmukaisesti. Työhön liittyy niin monta liikkuvaa elementtiä ja näkökulmaa.

Johtajuus kuuluu organisaatiossa kaikille

Johtajuus on käsitteenä esimiestyötä laajempi. Johtajuus ei ole vain johtajien yksinoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Jokainen voi osoittaa johtajuutta työroolinsa kautta, esimerkiksi ottamalla vastuuta, tuomalla esille näkemyksiään ja jakamalla tietoa ammattitaitonsa kautta. Johtajuutta tarvitaan, jotta organisaatioita viedään oikeaan suuntaan, oikeaan aikaan ja oikealla nopeudella.

Olenko antanut esimiehelleni mahdollisuudet hyvään johtamiseen?

Johtajuuteen kuuluu, että työhyvinvointia tai motivaatiota ei voi ulkoistaa esimiehelleen, vaan jokainen on siitä itse vastuussa. Esimiehellä on siihen suuri vaikutus, mutta päävastuullinen katsoo aina aamuisin peilistä. Tämä on keskeinen tekijä ns. ”alaistaidoissa” – kyvyssä, halussa ja asenteessa toimia johdettavana. Onkin hyvä kysyä säännöllisesti itseltään, onko antanut esimiehelleen mahdollisuudet hyvään johtamiseen. Lähes jokaisellahan on joku esimies, jolle raportoi tekemisistään. Roolit voivat myös vaihdella tilanteesta riippuen.

Oma arvio osaamisesta ja työtehtävästä

Vastuun ja vallan tulisi olla työyhteisössä tasapainossa. Yksilön vastuuseen sisällyttäisin myös aidon arvioinnin siitä, onko oma osaaminen ja motivaatio oikealla tasolla suhteessa tehtävään. Jos organisaatiossa on terve kulttuuri, voi näistäkin teemoista puhua esimiehen kanssa luottamuksellisesti, ilman pelkoa.

Mediana organisaatio tukee ratkaisukeskeisyyteen

Johtajuutta tarvitaan läpi organisaation ja se edellyttää laaja-alaista kommunikointia. Voimme jokainen vaikuttaa siihen, että dialogi on rakentavaa. Vihapuhe ja toisten mustamaalaaminen eivät yleensä johda mihinkään hyvään. Sosiaaliset mediat ovat helppoja kanavia negatiivisuudelle. Mediana toimiva organisaatio voi tukea somessakin arvopohjaista ja ratkaisukeskeistä viestintää. Sillä rakennetaan luottamusta ja mainepuskuria. Ei aina helppoa, mutta tavoittelemisen arvoista.

Jukka Saksi

@JukkaSaksi

jukka.saksi@johtajaonmedia.fi