Tekoälystä puhutaan usein vain tehokkuuden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta. Mutta entä jos kysyisimme jotain syvempää:
Voisiko tekoäly auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin?
Tekoälyn paradoksi: Vahvistammeko kupliamme vai avaammeko niitä?
Tekoälyä voi ajatella peilinä, joka näyttää sen, mitä siihen syötämme.
Jos ohjaamme sitä etsimään vain omia näkökulmiamme vahvistavia vastauksia, se kyllä tekee sen. Nopeasti ja vakuuttavasti. Silloin tekoäly kuplauttaa meidät, vahvistaen uskomuksiamme ja kaventaen yhteistä ymmärrystä.
Mutta sama tekoäly voidaan ohjeistaa toisin.
Kun se saa käyttöönsä monipuolista ja moniäänistä dataa, kuten erilaisia kokemuksia, näkökulmia ja havaintoja, kykenee se tunnistamaan käytösmalleja, mahdollisuuksia ja riskejä, joita ihminen ei itse aina huomaa.
Silloin tekoäly voi auttaa meitä oppimaan onnistumisista, ennakoimaan haasteita ja tukemaan inhimillistä kasvua.
Tekoäly työelämässä: Ymmärryksen ja ennakoinnin väline
Työelämässä tekoäly voi parhaimmillaan tukea erilaisten ihmisen ymmärtämistä ja kohtaamista. Se voi auttaa tiimejä ja esihenkilöitä havaitsemaan asioita, jotka jäävät helposti piiloon:
- tunneilmapiirin muutoksia
- yhteistyön dynamiikan vinoumia
- hetkiä, joissa joku jää kuulematta tai syrjään
- onnistumisia, joita voitaisiin monistaa ja jatkokehittää
Kun tällaiset tilanteet tunnistetaan, niihin voidaan reagoida ajoissa ja oppia niistä. Tekoäly ei siis korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta se voi tehdä siitä tietoisempaa, rakentavampaa ja ennakoivampaa.
Lopulta se voi auttaa meitä luomaan työyhteisöjä, joissa hyvinvointi syntyy kasvaneesta ymmärryksestä, ei vain prosesseista.
Moninaisuus ei ole ongelma. Se on inhimillinen todellisuus
Moninaisuus tarkoittaa, että ajattelemme, toimimme ja reagoimme eri tavoin. Jollekin tämä näkyy esimerkiksi neuroerilaisuutena, toiselle analyyttisyytenä, kolmannelle vahvana tunneherkkyytenä.
Usein juuri nämä erot synnyttävät sekä väärinymmärryksiä että suuria oivalluksia. Tekoäly voi auttaa sanoittamaan ja ymmärtämään näitä eroja ilman arvottamista.
Se voi esimerkiksi:
- auttaa neuroerilaisia työntekijöitä reflektoimaan omaa työtapaansa
- tukea esihenkilöitä tunnistamaan erilaisia kuormitustekijöitä ja vahvuuksia
- havaita tiimeissä haasteiden ja onnistumisen hetkiä, joissa moninaisuus on ollut voimavara
Kun moninaisuutta ymmärretään syvemmin, sitä ei enää tarvitse selittää. Siitä tulee organisaation yhteinen oppimisen prosessi ja arvopohja.
Laadukas ohjeistus tekee tekoälystä inhimillisen
Tekoäly ei tuota ymmärrystä automaattisesti, vaan riippuu paljon siitä, miten se on ohjeistettu ja miten sitä käytetään.
Laadukas ohjeistus määrittää tekoälyn “persoonan”:
- onko se empaattinen ja neutraali
- tunnistaako se käyttäjän asiantuntijuuden, arvot, kulttuurin ja kielen
- ja toimiiko se eettisesti ja kunnioittavasti
Tämä korostuu, kun luodaan GPT-avustajia ja Copilot-agentteja, jotka toimivat työyhteisöjen arjen tekemisen apureina.
Ne voivat auttaa reflektoinnissa, viestinnässä ja oppimisessa, mutta vain, jos niiden taustalla on inhimillinen vastuu ja arvopohja.
Filosofisesti tärkeintä on, että ihminen on aina vastuussa tekoälyn avulla luodusta toiminnasta ja tulkinnoista. Tekoäly voi tunnistaa toistuvia vuorovaikutuskuvioita, tunnesävyjä ja rakenteita, joita ihminen ei yksin huomaa, mutta päätökset ja johtopäätökset kuuluvat aina ihmiselle.
Laiskasti vai älykkäästi?
Tekoäly voi tehdä meistä tehokkaampia, kuten myös pinnallisempia.
Jos käytämme sitä laiskasti, ilman ohjeistusta ja tarkoitusta, se vahvistaa olemassa olevia kuplia ja rutiineja. Mutta jos käytämme sitä älykkäästi, uteliaasti ja vastuullisesti, se voi auttaa meitä laajentamaan ymmärrystä ja kehittämään työyhteisöä kokonaisvaltaisesti.
Kun tekoälyä käytetään viisaasti, se ei vain ratkaise ongelmia, vaan myös auttaa ennakoimaan niitä, tukee oppimista ja auttaa tunnistamaan, mitä meissä ja ympärillämme tapahtuu.
Se ei poista inhimillisyyttä, vaan voi tehdä siitä tietoisempaa ja kestävämpää.
Tekoäly ymmärryksen palveluksessa
Mitä enemmän tekoäly saa monipuolista ja rehellistä dataa, sitä paremmin se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisiamme.
Sen avulla voimme tunnistaa onnistumisia, oppia virheistä, ennakoida ristiriitoja ja rakentaa parempia ihmissuhteita. Työssä ja elämässä yleisestikin.
Lopulta tekoälyn tehtävä ei ole lisätä vain tehokkuutta, vaan laajentaa myös ymmärrystä ja vahvistaa hyvinvointia.
ps. Jos haluat saada konkreettisia esimerkkejä siitä, miten erilaisuutta voidaan ymmärtää tekoälyn avulla juuri sinun työyhteisössäsi, ota vapaasti yhteyttä. Kartoittava ja ideoita tarjoava keskustelu ei vielä maksa mitään, eikä velvoita mihinkään.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
”Tarjoa johtajille 2 pv lisää aikaa työviikkoon tekoälyn avulla”
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Linkedinistä. Linkit tekoäly- ja viestintäkoulutuksiin löytävät täältä.