Mitä ajatuksia otsikko herättää? Tuleeko ensimmäisenä mieleen, ettei viestintä kuulu yritysten juristeille? On totta, että lakiasiainjohtajat ja muut juridiikan edustajat eivät ole kovin aktiivisia viestijöitä organisaatioidensa ulkopuolelle, mutta heillä on suuri motiivi olla tietoinen siitä, mitä ja miten viestintää toteutetaan.
Yrityksissä ei haluta tehdä viestinnällisiä virheitä
Alkuvuodesta 2019 valmistunut Pörssiyhtiöiden viestinnälliset ongelmat -tutkimuksemme toi esille sen, miten juristit ovat tarkkoja siitä, ettei yhtiöiden johto tee viestinnällisiä virheitä. Ne voivat tulla kalliiksi niin taloudellisesti kuin yrityksen maineen kannalta. Myös yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä halutaan olla täsmällisiä arvopaperimarkkinalain suhteen, mikään pörssiyhtiö ei halua julkista huomautusta markkinavalvojalta. Sama periaate koskee kaikkia organisaatioita, jokainen yhtiö toimii lakien ja säännösten alaisuudessa.
Ajatusjohtajaksi tähtäävä yritys tarvitsee sidosryhmien huomion
Kuitenkin jokainen yritys tarvitsee sidosryhmiensä huomion. Sillä on suorat vaikutukset yrityksen myyntiin, asiakaspysyvyyteen, työnantajamaineeseen sekä yrityksen maineeseen yhteiskunnallisena toimijana. On myös mahdotonta olla toimialansa suunnannäyttäjä ja ajatusjohtaja, ellei palvele sidosryhmiään aktiivisella sisällöntuotannolla. Viestintä on siis vastuullisuutta ja elinehto menestymiselle. Samaan aikaan juridiikasta vastaava taho tähtää siihen, ettei oteta sellaisia riskejä, joista joudutaan juridisiin ongelmiin.
Ratkaisu lähtee ylimmän johdon yhteisestä käsityksestä mediallistumisen vaikutuksista
Kyse on päivittäisestä tasapainottelusta, riskienhallinasta. Ratkaisu tilanteeseen toteutuu kolmen vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen johto (hallitus ja johtoryhmä) hahmottaa mediallistumisen vaikutukset yhtiöön, sisäistää ilmiön periaatteet ja päättää, minkäläaisen johtajuusviestinnällisen profiilin yhtiö haluaa markkinassa ottaa. Samalla hahmotetaan profiiliin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Nämä ovat tärkeitä yhteisiä havaintoja ja päätöksiä, joihin törmätään moneen otteeseen päätöksenteossa. Sen helpottamiseksi tarvitaan johtamisen näkökulmasta tuotetut viitekehykset. Katso miten mediallistuminen vaikuttaa johtamiseen.
Luodaan viestinnän turvallinen ”hiekkalaatikko”
Toisessa vaiheessa määritetään yrityksen viestinnälliset avainhenkilöt ja valmennetaan heidät palvelemaan sidosryhmiä siten, että asiantuntijuus tulee läpivalaistuksi rakentavassa hengessä. Valmennuksessa kiteytetään yrityksen arvot konkreettisina tekoina ja niiden lisäksi hahmotetaan kulttuurin, strategian ja tavoitteiden vaikutukset viestintään. Samalla päätetään, mihin viestintäteemoihin ei lähdetä mukaan, eli poistetaan riskiä rajaamalla sisällöt turvallisiin ja hyödyllisiin teemoihin. Näistä syntyy johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän turvallinen ”hiekkalaatikko”, joka rohkaisee viestimään juuri sillä riskitasolla, jonka yhtiön johto yhdessä valitsee.
Jatkuva yhteistyö viestijöiden ja juridiikan edustajien kanssa
Kolmannessa vaiheessa viestintää toteutetaan aktiivisesti tavoitteiden mukaisesti. Sitä seurataan, sitä huomioidaan ja tavoitteiden mukaisesta viestinnästä palkitaan. Samalla seurataan sidosryhmien reaktioita ja tehdään tarpeen mukaan muutoksia. Jatkuva yhteistyö viestivien avainhenkilöiden sekä juridiikan edustajien kanssa varmistaa sen, ettei oteta tarpeettomia riskejä, mutta ei jätetä myöskään viestinnällisiä mahdollisuuksia käyttämättä. Parhaimmillaan yrityksen lakiosaajat tuottavat myös itse relevanttia sisältöä.
Menestyvässä yrityksessä viestintä kuuluu kaikille
Ajatus, että lakimies olisi yrityksen viestinnän este, on aikansa elänyt. Yrityksen kaikkia resursseja tarvitaan palvelemaan sidosryhmiä niin, että se vahvistaa asiantuntijuutta, mainetta ja luottamusta. Tiiminä viestivä yritys pystyy siihen. Kerron mielelläni hyvistä esimerkeistä lisää.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
