Nauhoitimme kesällä 2018 Reijo Karhisen kanssa podcast-haastattelua, jossa keskustelimme johtajuusviestinnästä. Antoisasta keskustelusta jäi erityisesti mieleen Reijon toteamus siitä, miten tuomme mukanamme tilaan aina jotain. ”Mitä tuot mukanasi huoneseen?”
Minkä sävyn luot itsestäsi eri keskusteluareenoilla?
Reijon mainitsema huone voi tarkoittaa montaa asiaa. Se voi olla fyysinen tila, kuten neukkari, seminaaritila tai työhuone. Tuleeko mukanasi kiirettä, stressiä ja painostusta vai rohkaisua, hyväksyntää ja ratkaisukeskeisyyttä?
”Huone” voi olla presenssisi digitaalisissa verkostoissa, minkälaisen arvomaailman ja tunnelmat tuot niihin tullessasi? Se voi olla olemuksesi Teams-palavereissa, joissa joudumme tulkitsemaan kehon kieltä vähäisillä tiedoilla.
Onko viestisi päämääränä rakentaminen vai hajoittaminen?
Voit pohtia, minkälaista kuvaa välität ympärillesi sosiaalisen median viesteilläsi, onko niiden päämääränä auttaminen ja rakentaminen vai hajottaminen? Minkälainen mielikuva syntyy medianäkyvyydessä, esimerkiksi lehtihaastattelussa? Millä mielellä ja sävyllä argumentoit asioita toimitajalle?
Minkälaiset sisällöt nousevat ensimmäisiksi, jos nimesi kirjoitetaan Google-hakuun? Mikä on viestien sävy organisaatiosi omissa medioissa, esimerkiksi nettisivuilla ja blogeissa?
Tapa viestiä vaikuttaa luottamukseen
Olen viestintävalmennuksissa havainnut, miten suuri merkitys viestimisen tyylillä on vaikuttavuuteen. Sama asia voidaan tuoda ilmi monella eri tavoin. Suoruus voi olla ihailtavaa, mutta onko se aina paras tapa viestiä? Harva haluaa kuunnella ”totuuksia” laukovaa kaikkitietäjää tai vihapuheen tuottajaa. Ne synnyttävät yleensä välittömän vastakkainasettelun ja siitä on harvoin mitään hyötyä.
Havainnot, kokemukset ja näkemykset
Miten kannttaisi viestiä, ettei aiheuta turhaa vastakkainasettelua, mutta saa kuitenkin näkemyksensä esiin?
Näyttää siltä, että auttamisnäkökulmasta tarjotut havainnot, kokemukset ja perustellut näkemykset kiinnostavat, ainakin silloin, kun kyseessä on jollain tavoin ammatillinen sisältö. Kun viestintää on pohdittu siitä näkökulmasta, että sillä pyritään auttamaan kohderyhmää jossain kysymyksessä, se herättää lähtökohtaisesti myönteisen suhtautumisen.
Ylenpalttinen itsensä ja organisaationsa kehuminen harvoin toimii. Mieluumminkin tekee kehumisen toisille mahdollisimman helpoksi.
Sinä voit olla huippuhyvä viestijä!
Meillä saattaa olla rajoittavia ja negatiivisia käsityksiä mahdollisuuksistamme tai omasta kyvystämme viestiä. Suosittelen, että älä usko niitä. Meistä jokainen voi olla hyvä viestimään ja skaalata sitä kautta onnistumista toimissamme. Keskeistä on löytää itselle luontevat tavat viestimiseen. Silloin se on mukavaa, tehokasta ja myös sidosryhmien mielestä uskottavaa.
Jos haluat keskustella johtajuusviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista, ota vapaasti yhteyttä. Saattaisit olla kiinnostunut myös kirjoituksesta, jossa käsitellään syitä, miksi päättäjät ajautuvat yhä uudestaan mainekriiseihin.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
Johtaja on Media! haluaa olla enemmän kuin viestintätoimisto. Tähtäimenä auttaa organisaatioiden ylintä johtoa hahmottamaan mediallistumisen vaikutukset ja tukea heidän johtajuusviestintää. Sitä toteutetaan analyysien, tutkimusten ja valmennusten avulla
