MAAILMA ON KOVAA, URHEILUSSA EIVÄT PILLITTÄVÄT PÄRJÄÄ… Onko siinä johtajuusajattelu, johon vielä osa lasten ja nuorten urheiluvalmentajista uskoo? Viime aikoina on taitoluistelun valmentamismetodit nousseet uutisiin ja aiheesta on puhuttu muidenkin lajien kohdalla jo moneen otteeseen. Mitä meidän pitäisi ajatella tavasta, jolla lapsia ja nuoria valmennetaan eri urheilujalejissa? Mikä on meidän aikuistan vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa?
MIKÄ ON MITALIEN JA MUIDEN SAAVUTUSTEN ARVO? Olen sitä mieltä, että yhdenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kohtaamaan sellaista valmennusta, joka pohjautuu itsetunnon murentamiseen tai muuten epäkunnioittavaan tyyliin. Mitkään mitalit eivät ole poljettujen itsetuntojen arvoisia. Yhdenkään vanhemman ei pitäisi olla niin kunnianhimoinen, että ummistaa silmiään epäasialliselta kohtelulta. Mediallistunut ympäristö tuo onneksi aiempaa läpinäkyvämmin valmentamiseen liittyvät todelliset johtamisfilosofiat ja arvot esiin.
OIKEUDENMUKAINEN JOHTAMINEN ON VAIKEAA. Valmentajien, varsinkaan lasten ja nuorten lajien valmentajien tehtävä ei ole helppo. Ympäristön odotukset voivat olla poskettoman kovia. Valmentaja joutuu tekemään päivittäin valintoja, jotka aiheuttavat myös pettymyksiä. Kaikki eivät pääse aina pelaamaan, eikä jokainen voi olla joukkueen paras. Se on osa elämää ja urheilua. Valinnat ja valmennukseen liittyvät kohtaamiset tulisi tehdä kuitenkin aina yksilöä kunnioittaen. Mitä selkeämpi ja johdonmukaisempi valmentajan tapa johtaa kaikille sidosryhmille on, sitä vähemmän se aiheuttaa itsetuntoa kolhivia tilanteita. Se edellyttää taitavaa viestintää.
TODELLISET ARVOT TULEVAT ESIIN ARJEN TEOISSA. Kaikki yhteisöt kertovat julkisiksi arvoikseen jotain positiivista ja rakentavaa. Todelliset arvot tulevat kuitenkin esiin niissä arjen tilanteissa, joissa tehdään valintoja ja kohdataan toisia ihmisiä. On yhteiskunnallinen arvovalinta tarjota lapsille ja nuorille itsetuntoa vahvistavaa valmennusta. Se on myös päätös. Lukuisat tutkimukset ja arjen johtamisesimerkit osoittavat, että kestävät johtamistulokset saavutetaan johtamistyylillä, joka rakentaa itsetuntoa ja vahvistaa yksilön kykyä löytää omat vahvuutensa. Kyykyttävä ja autoritäärinen johtamistapa on 70-luvun jäänteitä. Miksi kenenkään pitäisi siis sietää huonoa johtajuutta?
URHEILUSEUROJEN ARVOJA TULLAAN JULKISESTI HAASTAMAAN paljon nykyistä avoimemmin ja julkisemmin. Nykyinen läpinäkyvyys on vasta alkusoittoa sille, miten eri sidosryhmät tulevat arvioidaan, kritisoimaan ja myös kehumaan urheiluseuroissa tapahtuvaa valmennusta. Yhteisöjen omistajien, hallitusten ja valmentajien tulee kyetä perustelemaan käytössä olevia metodeita. Sidosryhmät tekevät yhä enemmän arvopohjaisia valintoja. Uskon, että se tulee vaikuttamaan myös siihen, mihin seuroihin lapset ja nuoret tulevat ajatutumaan. Yhä tärkeämmäksi muodostuu se, toimitaanko seurassa sellaisten arvojen mukaisesti, joita itse pitää tärkeänä. Ovat seurat valmistautuneet tähän?
PITÄÄKÖ LAPSIA KARAISTA PAHAA MAAILMAA VARTEN? En ole psykologi, mutta uskaltaisin arvioida, ettei lapsia tarvitse karaista huonolla johtamisella, vaan mieluumminkin rakentaa heille niin vahvaa itsetuntoa, että päät pysyvät kasassa vaikeissakin tilanteissa. Että urheiluyhteisöissä kunnioitetaan toisia osapuolia. Se edellyttää ympäristöltä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi jalkapallon, koripallon ja jääkiekon kohdalla on nykyaikaisen valmennusmetodien vahvuudet. Urheilija- ja joukkuekohtaisia rajoja voidaan ylittää ilman nöyryyttävää valmennusta.
En kannata kenenkään yksittäisen valmentajan julkista lynkkausta, mutta kaikki lasten urheiluharrastusten parissa toimivat voivat vaikuttaa ja puuttua näihin asioihin. On hyvä muistaa myös, että tulevat johtajat kasvavat nykyisistä lapsista.
Jos johtajuuden ja arvojen teemat kiinnostavat, suosittelen tutustumaan henkilöhaastatteluihin.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
