Ihmisellä on syvä tarve tulla kuulluksi, huomioiduksi, arvostetuksi ja rakastetuksi.

Nämä perustarpeet ohjaavat meitä kaikissa vuorovaikutussuhteissamme, niin perheissä, kouluissa kuin työyhteisöissäkin. Sosiaalinen media on jo pitkään vastannut näihin tarpeisiin – tai ainakin antanut illuusion siitä – tarjoamalla huomiota, tykkäyksiä ja hyväksyntää. Samalla se on osoittanut, miten vahvasti tällainen huomiotalous voi vaikuttaa ajatteluumme ja käytökseemme, jopa haitallisesti.

Miten tekoäly vaikuttaa mieleemme?

Nyt edessämme on uudenlainen kysymys. Miten tekoäly, joka ei ole ihminen mutta tuntuu yhä inhimillisemmältä, vaikuttaa meihin?

ChatGPT:n kaltaiset tekoälyt puhuvat itsestään pronominilla minä ja havaintoni lukuisista tekoälykoulutuksista on osoittanut, että monet käyttäjät puhuvat tekoälystä hän-pronominilla. Tämä on mielenkiintoista ja voi ajatella, että illuusio aidosta vuorovaikutuksesta helpottaa tekoälyn hyväksymistä, mutta samalla se hämärtää rajan ihmisen ja koneen välillä.

Olemme kaikki uuden oppimisen ja oivaltamisen edessä. Suuri osa vanhemmista, opettajista ja johtajista ei vielä tiedä paljoakaan tekoälystä, mutta juuri heillä on keskeinen rooli siinä, miten tekoäly vaikuttaa heidän vastuullaan tai johdettavana oleviin ihmisiin – lapsiin, nuoriin ja työyhteisöihin.

Tekoäly työyhteisöissä: valinnat ja eettisyys

Organisaatioissa tekoäly muuttaa jo nyt työn tekemisen tapoja. Se toimii avustajana, ideoiden tuottajana ja päätöksenteon tukena. Samalla tekoäly haastaa työyhteisöjä tekemään eettisiä valintoja ja pohtimaan työn muutokseen liittyviä kysymyksiä:

  1. Koulutus ja valmiudet: Työpaikoilla on luotava tilaa oppimiselle ja koulutukselle, jotta ihmiset ymmärtävät, mitä tekoäly on ja mihin sitä voi käyttää. Tämä on erityisen tärkeää johtajille, joiden tehtävänä on varmistaa, että tekoälyn käyttö tukee organisaation arvoja ja eettisiä periaatteita.
  2. Eettiset valinnat: Tekoälyä ei saa käyttää vain kustannustehokkuuden nimissä, vaan sen on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja työyhteisön arvoja. Organisaation johdon tulee käydä ja rohkaista avointa keskustelua siitä, miten tekoälyä käytetään vastuullisesti.
  3. Vuorovaikutuksen ymmärtäminen: Työpaikoilla on muistettava, että tekoäly on työkalu, ei korvaaja inhimilliselle vuorovaikutukselle. Sen rinnalla tarvitaan edelleen ihmisten välistä yhteistyötä, empatiaa ja arvokeskustelua.

Työyhteisöt voivat olla myös edelläkävijöitä luomassa malleja, joissa teknologia palvelee ihmisiä ja heidän työtään – ei toisin päin. Tämä vaatii jatkuvaa dialogia ja rohkeutta kysyä vaikeita kysymyksiä, kuten miten tekoäly vaikuttaa työntekijöiden rooleihin ja mitä tapahtuu, kun osa työtehtävistä siirtyy koneille?

On tärkeää luoda avoin ja osallistava keskustelukulttuuri, jotta uskalletaan kysyä ja ehdollistaa asioita ilman, että koetaan omat kysymykset tyhminä tai tarpeettomina.

Omien some-tiedustelujeni perusteella näyttäisi, että 30% työpaikoista on sellaisia, joissa tekoälystä ei puhuta työyhteisötasolla lainkaan, vaikka ilmiö muokkaa tällä hetkellä työelämää nopeammin kuin mikään muu asia tähän mennessä.

Koulut ja kodit – pohja tulevaisuudelle

Koulut ja kodit ovat yhteiskunnan kivijalka. Niissä tapahtuva kasvatus ja opetus määrittelevät pitkälti, miten lapsemme ja nuoremme oppivat suhtautumaan tekoälyyn. Kasvattajilla on tässä valtava vastuu – erityisesti tilanteessa, jossa tekoäly muuttuu nopeasti ja suuri osa aikuisista ei vielä täysin ymmärrä sen vaikutuksia.

  1. Kotien rooli: Vanhempien tehtävänä on luoda turvallinen tila keskustelulle. On tärkeää, että lapset ja nuoret ymmärtävät, että vaikka tekoäly voi tuntua empaattiselta, se ei ole ihminen. Vanhemmat voivat mallintaa vastuullista teknologian käyttöä ja asettaa rajoja tekoälyn käytölle.
  2. Koulun tehtävä: Koulut voivat opettaa kriittistä ajattelua ja antaa lapsille ja nuorille välineitä ymmärtää tekoälyn toimintaa. Opettajien, rehtoreiden ja kouluterveydenhoitajien on tärkeää huomioida tekoälyn mahdolliset vaikutukset nuorten mieleen ja hyvinvointiin. Koulussa voidaan myös korostaa arvojen merkitystä teknologian käytössä ja opettaa vastuullisuutta.
  3. Oppilashuolto tukena: Opinto-ohjaajat, psykologit ja kouluterveydenhuolto voivat tarjota nuorille apua tilanteissa, joissa tekoälyyn liittyvät kysymykset – kuten yksinäisyys, riippuvuus tai epävarmuus – herättävät huolta.

Yhteiskunnallinen keskustelu: tekoälyn ja ihmisyyden tasapaino

Tekoälyn vaikutukset ajatteluumme, käyttäytymiseemme ja hyvinvointiimme ovat vasta alkamassa hahmottua. Sosiaalisen median kohdalla meillä on jo paljon tutkimustietoa sen vaikutuksista, mutta tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat vielä suurelta osin tuntemattomia. Meidän onkin käytävä avointa ja kriittistä keskustelua siitä, miten tekoäly muokkaa yhteiskuntaamme.

Erityisen tärkeää on tunnistaa, että teknologinen kehitys ei saa määrittää ihmisyyden arvoja. Empatia, yhteisöllisyys ja moraalinen harkinta ovat perusarvoja, jotka tekevät meistä ihmisiä. Näitä arvoja ei voi ulkoistaa koneelle.

Tämän takia kannustankin niin johtajien, mielen ammattilaisten kuin arvoihin perehtyneiden tahojen, kuten filosofien ja teologienkin osallistuvan tähän keskusteluun. Tekoälymurros kohdistuu koko yhteiskuntaan ja meidän kannattaa luoda siitä laadukasta dialogia.

Miten kohti vastuullista tulevaisuutta?

Kaikkien – kotien, koulujen ja työpaikkojen, on otettava vastuu siitä, miten tekoäly otetaan osaksi arkea. Olemme uuden edessä ja voimme valita, miten hyödynnämme teknologiaa tavalla, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan eettisiä tavoitteita.

Jotta tekoäly pysyy välineenä eikä korvikkeena ihmisyydelle, meidän on oltava valppaita, uteliaita ja aktiivisia. Lapsemme, nuoremme ja työyhteisömme ansaitsevat kasvaa ympäristössä, jossa teknologia palvelee ihmistä – ei päinvastoin​​​.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan jatkossakin näkökulmia tekoälyn, arvojen, johtamisen ja viestinnän yhteistyöstä, olet tervetullut maksuttoman uutiskirjeeni lukijaksi.

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.