Puhutaan paljon pahoinvoinnista ja uupumisesta työyhteisöjen eri tehtävissä. On esitetty ratkaisuksi 4-päiväistä työviikkoa ja muita työmäärää vähentäviä toimia.
Narsismi on merkittävä työhyvinvointia tuhoava tekijä
Kaikkea mahdollista ei paremman työelämän puolesta ole vielä tehty. Yksi merkittävästi työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttava tekijä on se, että työelämässämme on vielä aivan liian paljon narsistisesti käyttäytyviä johtajia ja esihenkilöitä.
Aiheesta kerrotaan ulkopuoliselle konsultille
Aiheesta puhutaan silloin tällöin, mutta jostain syystä siihen ei päättäväisesti tartuta. Törmään teemaan sparratessani organisaatioita. Kun haastattelen ihmisiä luottamuksellisesti, minulle kerrotaan kokemuksia, joissa narsismi nousee vahvasti esille. Saan myös luottamuksellisia yhteydenottoja verkostostani aina, kun kirjoitan aiheeseen liittyen. Toki olen törmännyt aiheeseen aiemmin myös omalla työurallani.
Narsismi ajaa lahjakkaimmat pois työyhteisöstä
Narsismi on myrkyllinen tauti, joka tuhoaa työyhteisöjen kulttuurin. Se näivettää ympärillä olevat ihmiset ja luo ilmapiirin, jossa ihmiset eivät koe enää onnistumisia, vaan ahdistusta. Aletaan pelätä ja varoa. Tiedän useita tapauksia, joissa lahjakkaimmat talentit on lähteneet pois, koska heidän esihenkilönsä on toiminut narsistisesti, eikä asiaan ole puututtu. Kaikilla ei ole realistisia mahdollisuuksia lähteä.
Narsismi tiedetään työyhteisössä
Narsistit ovat taitavia manipuloimaan ihmisiä. He ovat usein myös karismaattisia ja tekevät numeroiden valossa ainakin jonkin aikaa hyviä tuloksia. Osin siksi heidän toimintaansa katsotaan läpi sormien. Tällöin ei kuitenkaan nähdä tai haluta nähdä, miten paljon narsismi tuhoaa ympärillä olevaa hyvää. Rohkenen väittää, että suurimmassa osassa tilanteista ongelma on ollut laajasti tiedossa.
Erityisvastuussa hallitukset ja johtoryhmät
Organisaatioiden hallitukset ja johtoryhmät ovat avainasemassa narsismin kitkemisessä. Kyse on erityisesti vastuullisuudesta. Varsinkin nyt, kun painitaan vakavan työvoimapulan kanssa, tulisi kaikki voitava tehdä paremman työelämän puolesta.
Narsistiksi ei pidä heppoisin perustein nimittää ketään
Luultavasti lähes kaikissa ihmisissä on narsistisia piirteitä. Ketään ei pidä myöskään heppoisin perustein nimetä narsistiksi, vaan kohdella kaikkia kunnioittavasti. Oleellista on tunnistaa, milloin narsismi kohdistuu tuhoamaan toisia työyhteisössä. Se on vaarallista ja siihen on puututtava.
Kannattaa kuulla henkilöstöä
Henkilöstöä kannattaa näissä tilanteissa kuunnella ja kuulla tarkalla korvalla. He tietävät, onko työyhteisössä narsistista käyttäytymistä. Kun se kitketään työyhteisöstä pois, päästään eheytymään kohti mielekästä työn tekemisen kulttuuria. Jonkin aikaa kestää, kun yhteisö palautuu tuskastaan, mutta palkinto on varmasti hyvä.
Aito vastuullisuus puuttuu narsismiin
Niin kauan, kun narsismia sallitaan työyhteisöissä, minkäänlaiset muut kehittämistoimet eivät paranna tilannetta, eivätkä poista pahoinvointia. Niin kauan, kun tätä sallitaan, ei voida myöskään puhua aidosta vastuullisuudesta.
Jos aihe kiinnostaa, minulle voi laittaa luottamuksellisesti viestiä ja ehkä saat näkökulmia aiheeseen johtamislupaukseen liittyvästä artikkelista.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
