Mikael Pentikäinen on toiminut Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana haastatteluhetkellämme vajaat 2 vuotta. ”Tämä on johtamismielessä kiinnostava yhteisö. Se on järjestöperhe, jossa on noin 115.000 jäsentä, 393 paikallisyhdistystä, 20 aluejärjestöä, 62 toimialajärjestöä ja lähes 4.000 luottamushenkilöä. Kun toimitaan laajasti Suomen kaikista kunnista Eurooppaan, on viestinnän rooli äärimmäisen keskeinen.”

Lisää näkyvyyttä yrittäjyyden teemalle

Kun Mikael rekrytoitiin tehtävään, oli yhtenä toimeksiantona lisätä Yrittäjien näkyvyyttä. Onkin ollut tärkeää löytää järjestön avainhenkilöille oma ja luonteva tapa viestiä eri kanaviin. Oma sisällöntuotantoyksikkö ja omat lehdet sekä verkkopalvelu antavat siihen lisätukea. Ne toimivat varsin itsenäisesti, eikä Mikael lähtökohtaisesti puutu niiden tuottamiin sisältöihin.

Tärkeää että keskustellaan yrittäjille oleellisista aiheista

Yrittäjät on järjestönä media, yrittäjyyden kansanliike. Mikael ei pyri siihen, että kaikki yrittäjät olisivat kaikista asioista yhteisössä samaa mieltä. ”On hyvä, että keskustellaan tärkeistä teemoista, esimerkiksi YEL-vakuuttamisesta. Keskustelu on osa kansanliikkeen olemusta ja tärkeisiin keskusteluihin pyritään tuomaan näkökulmia eri kanavissa.” Mikaelin tavoitteena on kehittää järjestön nopeutta, rohkeutta ja herkkyyttä osallistua keskusteluihin.

Etujärjestöä ei ole olemassa ilman näkyvyyttä

Yrittäjissä on pyritty madaltamaan kynnystä monikanavaiseen vaikuttamisviestintään esimerkiksi kouluttamalla luottamushenkilöitä osallistumaan some-keskusteluihin ja mediaan myös laajemmin. Yli 60 ihmistä on osallistunut kolmipäiväiseen viestintäakatemiaan. Työkaluna on aktiivisesti käytössä myös Smarp, jonka avulla tarjotaan jaettavaksi sisältöjä ja hyödynnetään analytiikkaa. ”On syntynyt myös sisäistä puolivakavaa kilpailua siitä, kenen sisällöt nousevat eniten jaetuiksi. Jäsenillemme on tärkeää, että olemme esillä sekä somessa että perinteisessä mediassa.” Mikael kokee, että järjestönä yrittäjäjärjestö tarvitsee näkyvyyttä. ”Etujärjestöä, jolla ei ole näkyvyyttä, ei ole olemassa.”

Herkkä liipaisinsormi kostautuu nopeasti

Mikael on havainnut, että kaikki viestintä on sisäistä viestintää, ja kaikesta sisäisestä viestinnästä voi tulla ulkoista. Johtajan täytyy siis muistaa kaikessa viestinnässään myös vastuu. ”Somessa herkkä liipaisinsormi voi kostautua. Jos epäilet, kannattaako laittaa viestiä, älä laita. Mekin olemme usein jonkinlaisessa taistelutilanteissa jonkun tahon kanssa. Moni odottaa, että teemme virheitä ja niihin pääsee iskemään takaisin.” Mikael luetuttaa valtaosan pidemmistä teksteistään jollain toisella ennen julkaisemista, koska niiden sisältöön saattaa itse sokeutua.

Yrittäjyys on arvostetumpaa kuin koskaan

Jatkuva muutos taloudessa tuo työhön oman vivahteensa. ”Toimimme samanaikaisesti monessa aikahorisontissa. Kuvaisin tilannetta siten, että soudamme veneellä joessa ja samaan aikaan yritämme muuttaa joen uomaa.” Esimerkiksi työaikalainuudistukseen pyritään vaikuttamaan tässä ja nyt. Pidemmän aikavälin vaikuttamisesta esimerkkeinä Mikael kuvaa kokonaisvaltaista työmarkkinan uudistamista tai yrittäjyyskasvatusta. ”Yrittäjyys ei ole koskaan ollut niin arvostettua kuin nyt, mutta se ei tarkoita, että kaiken, mitä me esitämme, pitää toteutua.”

Tavoitteena Suomesta maailman paras paikka yrittää

Työn tarkoitus on vahva liima järjestön sisällä. ”Tavoitteena on, että Suomi on maailman paras paikka yrittää. Arvona nousee erityisesti esille, että olemme luotettava. Kun sanomme jotain, sen täytyy perustua punnittuun tietoon. Toinen tärkeä arvo on rohkeus. Nähdään, että meidän täytyy olla suomalaisen yhteiskunnan uudistaja. Haluamme tehdä Suomesta kansanvaltaisen markkinatalouden. Siinä kohtaamme paljon vastustusta ja joudumme kulkemaan myös vastavirtaan.”

Viestintä vaikuttaa johtajan markkina-arvoon

Johtaminen on viestintää ja sillä, miten saa johtajana joukot mukaansa, on vaikutusta myös johtajan markkina-arvoon. Some-aktiivisuus ja verkostot ovat yksi kriteeri muiden joukossa, kun Mikael itse rekrytoi johtajia ja työntekijöitä. ”Isoissa organisaatioissa ihmiset kyselevät ja kommentoivat sosiaalisissa medioissa. Jos johtajat eivät siellä ole itse vastaamassa, johtaa siltä osin joku muu.” Mikaelin kokemuksen mukaan viestintäaktiivisuus vaikuttaa myös siihen, miten perinteinen media suhtautuu yksittäiseen johtajaan. ”Jos pystyt tuomaan uusia näkökulmia sosiaalisessa mediassa ja lukija näkee, että olet punninnut mielipiteitäsi, on sillä merkitystä siihen, kenelle perinteinen media tarjoaa puheenvuoroja.”

Viisi luottamuksen osatekijää

Luottamus on Mikaelille tärkeä teema. ”Johtamisen ydin perustuu siihen, että saavutetaan johdettavien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus. Johtaminen on luottamuksen rakentamista päämäärän saavuttamiseksi. Pitäisi kyetä rakentamaan viiden asian terve tasapaino; Ensiksi pitää olla integriteettiä, joka on enemmän kuin rehellisyyttä – toimintaa omien arvojen mukaisesti. Sen merkitys kasvaa läpinäkyvässä mediallistuvassa maailmassa. Jos sitä aletaan epäillä, luottamuksen palauttaminen on vaikeaa. Toisena pohditaan, tahdotaanko minulle hyvää. Sen jälkeen punnitaan osaamista. Tulospuoli on voimakkaasti korostunut, mutta jos tänä päivänä tulosta tehdään kyseenalaisin keinoin, se rapauttaa luottamusta. Viidentenä tekijänä on avoimuus, jotta sidosryhmät tietävät, miten tulosta ja muita asioita tehdään. Nousussa ovat integriteetti, hyväntahtoisuus ja avoimuus.”

Kaikki johtajan kohtaamiset ovat viestintää

Mikael kokee, ettei ole johtajaa, jonka ei pitäisi miettiä johtamisen ja viestinnän tematiikkaa. Mikael muistaa, kuinka hän toimittajana seurasi, miten johtajat suhtautuvat muihin ihmisiin. ”Kaikki kohtaamiset ovat johtajan viestintää. Joskus joku lukija tai entinen työntekijä tulee kadulla vastaan ja kertoo, että muistaa minun vastanneen hänen viestiinsä 20 vuotta sitten. Ihmiset muistavat rakentavat huomioimiset pitkään.”

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUTISKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.

Johtaja on Media! haluaa olla enemmän kuin viestintätoimisto. Tähtäimenä auttaa organisaatioiden ylintä johtoa hahmottamaan mediallistumisen vaikutukset ja tukea heidän johtajuusviestintää. Sitä toteutetaan analyysien, tutkimusten ja valmennusten avulla