Tarkastelen tässä kirjoituksessa sitä, miten herkkyys, empatia ja uteliaisuus ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia tämän hetken johtamisessa. Mutta mitä ne tarkoittavat johtajan oman jaksamisen näkökulmasta?

Työelämän ja yhteiskunnan haasteet ovat nyt merkittäviä

Lähtökohdaksi kannattaa ottaa realismi. Nyky-yhteiskuntamme kohtaa ennennäkemättömiä haasteita: työttömyys lisääntyy, julkinen talous on kriisissä, työmarkkinoilla vallitsee vastakkainasettelu ja lakkojen uhka leijuu ilmassa.

Globaali turvallisuusympäristö horjuu, ja suurvaltojen poliittiset muutokset heijastuvat epävarmuutena kaikkialle. Suomessa eletään vuoden pimeintä aikaa, ja työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen, erityisesti tietotyöläisten keskuudessa.

Monet kysyvät itseltään: ”Menetänkö työpaikkani?” Samalla johtajat pohtivat omaa rooliaan: ”Osaanko olla oikeanlainen johtaja tässä ajassa? Miten minun pitäisi uudistua? Jaksanko sitä? Haluanko?”

Teknologinen murros ja työelämän muutos

Teknologian, erityisesti tekoälyn, nopea kehitys tarjoaa valtavia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Tekoäly voi vapauttaa resursseja ja tehostaa toimintaa, mutta samallahan se uhkaa korvata monia perinteisiä työtehtäviä.

Vaikka uudet teknologiat inspiroivat monia ja voivat lisätä tuottavuutta – kuten itse koen saaneeni tekoälyn avulla päivän lisää työviikkooni – herää huoli siitä, miten yhteiskuntamme pystyy sopeutumaan näin nopeaan muutokseen.

Työpaikkojen katoaminen ja uudelleen kouluttautumisen tarve

Iso osa ihmisistä saattaa menettää työpaikkansa automatisoinnin ja tekoälyn yleistymisen myötä. Se on tunnistettava ja tunnustettava.

Vaikka uusia työpaikkoja syntyy, kysymys kuuluu: kuinka nopeasti ja sujuvasti muutos voidaan toteuttaa? Miten ihmiset kykenevät uudistumaan ja pysyykö koulutusjärjestelmämme mukana?

Lisäksi hyvinvoinnin ylläpitäminen isojen muutosten keskellä on haaste, johon on löydettävä ratkaisuja.

Yksilön vastuu: uteliaisuus ja avoin mieli

Näiden haasteiden keskellä korostuu jokaisen yksilön oma vastuu olla utelias, valpas ja halukas avaamaan mielensä oppimaan ja oivaltamaan uutta. Meidän on uskallettava kohdata myös pelkomme ja epävarmuutemme, sillä ne ovat luonnollinen osa muutosta.

Kun suhtaudumme uusiin asioihin avoimin mielin, voimme löytää mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin.

Ja muutokset voivat olla myös tie kohti parempaa, kun niitä suunnitellaan osallistavasti ja laaja-alaisesti osaamista hyödyntäen.

Pelkojen kohtaaminen voimavarana

Ajattelisin, että pelko ja epävarmuus eivät ole merkkejä heikkoudesta, vaan inhimillisiä reaktioita tuntemattomaan. Tunnistamalla ja hyväksymällä nämä tunteet voimme kääntää ne voimavaraksi.

Tämä vaatii rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja luottamusta siihen, että oppiminen ja kasvu ovat mahdollisia. Ja tämä koskettaa aivan yhtä lailla johtajia kuin muitakin työyhteisöissä.

Kulttuurin luominen, jossa muutos ei pelota

Onkin ensiarvoisen tärkeää luoda työyhteisöihin kulttuuri, jossa muutokset eivät ole pelottavia, eikä uuden oppiminen tarkoita epämiellyttävää tai ahdistavaa kokemusta. Muutoksen tulisi näyttäytyä mahdollisuutena luoda itselleen parempaa työelämää, ei niinkään uhkana nykyiselle asemalle tai osaamiselle.

Ei välttämättä helppo tapa ajatella, jos kokee, ettei voi vaikuttaa päätöksiin, eikä tule aidosti kuulluksi.

Käytännön esimerkki tunneilmastosta koulutuksissa

Tämä ajattelutapa konkretisoituu esimerkiksi koulutuksissani, joissa perehdytän johtajia, esihenkilöitä ja viestijöitä tekoälyn, kuten ChatGPT:n käyttöön. Pyrin niissä luomaan rohkaisevaa, inspiroivaa, realistista ja kuuntelevaa ilmapiiriä.

On tärkeää, ettei kenenkään tarvitse pelätä joutuvansa noloon tilanteeseen sen vuoksi, ettei osaa tai ymmärrä jotain. Painotankin kouluttajana, ettei ole tyhmiä kysymyksiä ja jokainen lähtee uudistamaan tapojaan toimia omista lähtökohdistaan.

Tähän aion jatkossakin panostaa, koska olen huomannut sen olevan todella tärkeä osa muutosta.

Olemme lopulta kaikki samassa muutosveneessä

Uskon, että tämän kaltaista johtamiskulttuuria tarvitsemme nyt kaikissa työpaikoissa. On muistettava, että kaikki – hallituksen puheenjohtajista etulinjan tietotyötä tekeviin, ovat samassa veneessä.

Kaikkien on opittava ymmärtämään, miten tekoäly muuttaa työelämää ja omaa työroolia, sekä miten sitä voisi hyödyntää konkreettisesti tehostamaan omaa työtä, vapauttamaan aikaa tärkeimpiin asioihin, parantamaan työn laatua ja vahvistamaan työhyvinvointia.

Tästä ei kukaan ole ulkona. Teknologinen muutos ei kosketa vain suorittavaa työtä, vaan samalla tavalla hallituksen puheenjohtajalta odotetaan kykyä ymmärtää ja hyödyntää tekoälyä, jotta kokoustaminen ja strategiatyö olisivat tehokkaampaa, eikä hänestä muodostu kehityksen tulppaa.

Lisäksi uskon, että ylimmän johdon työ muuttuu moniulotteisemmaksi siinä mielessä, että strategisen osaamisen lisäksi vaaditaan praktisuutta – jos johtaja ei osaa arjessa hyödyntää teknologiaa, hänestä muodostuu nopeasti työn tekemisen tapojen hidaste.

Teknologian hyödyntäminen ihmislähtöisesti

Teknologia tulisi nähdä välineenä, joka tukee meitä eikä uhkaa meitä. Kun avaamme mielemme uteliaisuudelle ja hyödynnämme korkealaatuista koulutusta, jossa kouluttaja ymmärtää koulutettavien työkontekstia ja arkea, voimme saavuttaa merkittäviä parannuksia työelämässämme.

Tämä ei ole pelkästään mahdollista, vaan myös saavutettavissa ilman suuria ponnistuksia. Samaan aikaan on tärkeää olla valppaana, jotta ymmärrämme ja tunnistamme esim. tekoälyyn liittyvät turvallisuuden, etiikan ja arvojen kysymykset.

Henkilökohtainen kokemus muutoksen mahdollistajana

Monet ovat jo kokeneet, miten avoin mieli ja uteliaisuus voivat johtaa parempaan työelämään. Esimerkiksi henkilöt, jotka ovat hyödyntäneet tekoälyä työssään, ovat onnistuneet vapauttamaan aikaa tärkeimpiin tehtäviin ja parantamaan työnsä laatua.

Tämä on mahdollista meille kaikille, kunhan uskallamme ottaa askeleen kohti uutta ja tuntematonta. Johtajien oma esimerkki on tässäkin tärkeää – Johtaja on Media! -ajatus pätee edelleen.

Yhteisöllisyys, oppiminen ja inhimillinen johtajuus tulevaisuuden perustana

Johtajuus murrosvaiheessa vaatii tasapainoa inhimillisyyden ja strategisen ajattelun välillä. Empatia, avoimuus ja kyky kohdata muutokset rakentavat pohjan luottamukselle ja yhteisöllisyydelle.

Yksilön vastuu omasta oppimisestaan ja uteliaisuudestaan on keskeistä, mutta yhtä tärkeää on luoda organisaatiokulttuuri, joka tukee tätä matkaa.

Kun johtajat ja työntekijät yhdessä sitoutuvat jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen, organisaatiot voivat navigoida muutosten keskellä menestyksekkäästi. Teknologian aikakaudella inhimillinen johtajuus ja yhteisöllinen oppiminen ovat avaimia tulevaisuuden haasteiden voittamiseen.

Muutosmatkan tarinallistaminen kannattaa

Uskonkin, että työelämän muutosmatkaa, jossa tekoälyllä on tärkeä rooli, kannattaa tarinallistaa avoimesti ja osallistavasti. Sillä tavoin saadaan vähennettyä muutosvastarintaa, muutospelkoja ja organisaatiosta luodaan myös kiinnostavampi työpaikka, palveluntuottaja ja yhteistyökumppani.

Koska kaikki ovat samalla muutosmatkalla, ne tahot, jotka viestivät muutosmatkan opeista ja oivalluksista avoimesti, saavat osakseen mielenkiintoa ja luottamusta.

Ja hyvä tunnistaa, että myös johtamiselle tärkeä mediaympäristö on vahvassa muutoksessa.

Kysymys sinulle:

Miten sinä tai organisaatiosi edistätte kulttuuria, jossa uteliaisuus, oppiminen ja muutos nähdään mahdollisuuksina eikä uhkina ja miten voitte tukea yksilöitä heidän matkallaan kohti parempaa työelämää?

Olen mielelläni käytettävissä muutosmatkan tukena viestintä- ja tekoälykouluttajan sekä johdon advisorin roolissa. Ota vapaasti yhteyttä keskustelun merkeissä. Se ei maksa mitään eikä sido mihinkään, ellei toisin sovita.

PS. Jos haluat saada maksuttoman oppaani organisaation tekoälymatkan aloittamiseen, laita minulle viestiä jukka.saksi@johtajaonmedia.fi ja lähetän pdf-oppaan sinulle hyödynnettäväksi.

Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi

TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI

”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.

Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).

Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.