Keskustelimme Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotilan kanssa johtajuuden ydinkysymyksistä. Olen itsekin johtanut luovan alan ihmisiä, tehnyt finanssialan johtajuudesta tutkimusta ja seurannut mielenkiinnolla Mikan työtä, sekä aiemmin finanssialalla että nyt Marimekossa.
Ole valmis hyväksymään oma persoonasi
Monikanavainen vuorovaikutus ja sitä myöten sosiaalinen media johtajuuden välineenä olivat tämänkertaisen keskustelumme keskiössä. Mika pitää tärkeänä sitä, että johtaja uskaltaa olla oman itsensä. ”Johtaja voi kasvaa vasta, kun on valmis hyväksymään oman persoonansa. Siihen saakka johtamistyö on enemmänkin teatteria. Johtajan tulee olla valmis laittamaan itseään likoon, riisumaan itsensä alastomaksi.” Mikan tavoitteena on inspiroida ja tukea ihmisiä, jotta he uskaltaisivat olla omia itsejään. Nykyinen työ ei ole enää liukuhihnameininkiä, vaan nyt tarvitaan paljon luovuutta.
Ihmisiä ei saa tuottavaan flow-tilaan, elleivät he luota itseensä. Tämä on Mikan ajattelussa merkittävä tulevaisuuden muutostekijä. Mikan oma kasvu johtajana sai tuulta alleen 10 vuotta sitten, kun hän päästi irti egostaan ja oli valmis antautumaan arvostelulle. Mikan mukaan johtajan on hyväksyttävä se, että kaikki eivät pidä hänestä. Mika puhuu paljon inspiraatiosta ja luottamuksesta. Johtamisessa kaikki lähtee innostuksesta ja motivaatiosta, ne draivaavat ihmisiä. Vasta motivaation jälkeen tulevat tieto ja osaaminen.
Häpeän ja epävarmuuden poistamista
Pelkällä tiedolla et saa mitään uutta ja huikeaa aikaan, vaan tarvitaan innostusta, sillä saadaan isoja asioita eteenpäin. Johtajan tehtävänä on toimia innostuksen katalysaattorina. Pidin erityisesti Mikan johtamisen tavoitteesta, ”tukea ihmisiä ja luoda heille luottamuksen siivet, viedä heiltä häpeän tunteen pois”. Yleensä ihmisten suurin pelko on häpeän tunne, ”mitä toiset minusta ajattelevat, mitä jos mokaan”. Mika on pyrkinyt rakentamaan Marimekkoon sellaista kulttuuria, että häpeän tunnetta ei organisaatiossa olisi. Johtaja on se, joka kantaa epävarmuuden tunteen. Juuri sen vuoksi avoin ja rakentava viestintä on tärkeää, jotta saa omat joukot ottamaan sopivia riskejä ja voittamaan pelkonsa. Mikan Twitter-viestintä tukee juurikin näitä tavoitteita.
Johtajan tehtävä on saada aikaan luottamusta ja ladata ihmisiin rohkeutta
Marimekon brändin keskeiset teemat ovat rohkeus ja ylpeys. Kerroin Mikalle, että hänen Twitter-viesteissään tulee selkeästi esille se, että hän on erittäin ylpeä Marimekosta, sen brändistä sekä ihmisistä. Mika ei ollut aiemmin saanut palautetta siitä, mutta tarkemmin ajatellessaan piti ylpeyden esilletuomista luontevana – se on osa hänen ja Marimekon välistä suhdetta. Mika haluaakin pitää sosiaalisen median viestinsä positiivisina ja inspiroivina. Hänen mielestä negatiivisuus ei kuulu julkiseen viestintään. Ilo ja positiivisuus ovat johtamisessa tärkeitä draivereita. Mikan tavoitteena on luoda ihmisiin positiivista uskoa. Kyse ei kuitenkaan ole naiivista epärealismista, vaan halusta kantaa vastuuta ja tukea.
Viestinnästä luontevaa
Mikalle sosiaalisen median käyttö on ollut luontevaa, eikä sitä olla erikseen suunniteltu. ”Kun on sosiaalisessa mediassa julkisen kritiikin kohteena, kasvaa itsekin jatkuvasti.” Mika uskoo voivansa vuoden kuluttua olla edelleen vuorovaikutuksen saralla viisaampi ja kehittyä. Terveellä tavalla kritiikille altis ihminen voi kasvaa.
Brändi heijastuu vahvaan johtajaan
Mika on saanut sosiaalisen median läsnäolosta lähes pelkästään positiivista palautetta. Hän toi twiittailun alkutaipaleilla esiin vahvoja yhteiskunnallisia mielipiteitä, joista kollegat saattoiva arvioida niiden mahdollisen ristiriitaisuuden yrityksen brändin kanssa. Asiasta keskusteltiin, ja oppi Mikalle oli se, että hänen persoonallisuutensa ja Marimekko saatetaan sekoittaa keskenään. Tämä haaste on olemassa kaikilla organisaatioilla, joiden brändi heijastuu yhteen vahvaan johtajaan. Siksi johtajan onkin hyvä pitää some-viestintänsä ohjurina johtamansa organisaation arvot ja ihanteet. Silloin menee harvoin viesteissäkään metsään.
Regulaatio ei estä viestimästä arvoista
Sparratessani johtajia somen käytössä pitävät jotkut pörssiyhtiöiden johtajat sosiaalista mediaa ongelmallisena regulaation vuoksi. Mikalle arvopaperimarkkinalain henki on niin sisäänrakennettu, että siihen liittyvät viestinnän rajoitteet sulautuvat toimintaan itsestään selvinä. Uusille johtajille ne voivat olla suurempi haaste. Arvopaperimarkkinalaki ei kuitenkaan estä pörssiyhtiön johtajaakaan nostamasta organisaationsa itsetuntoa, tunnettuutta tai viestimällä sen arvopohjaa.
Viesti kehittyy toimialan mukaan
Mika oli ennen Marimekon omistajuutta finanssialan johtaja. Jos hän toimisi edelleen samalla alalla, käyttäisi hän sosiaalista mediaa luultavasti enemmän analysoivasti ja toisi esille kuluttajien näkökulmia palvelunkäyttäjinä. Nykyisessä työssä muoti ja visualisuus nousevat tärkeämpiin rooleihin, ja niitä Mika korostaakin sosiaalisen median viesteissään. Myös Marimekon tarjoama asiakasarvo sekä yrityksen huikean tarinan jakaminen ovat tärkeä osa hänen viestintäänsä.
Suuret kiitokset Mikalle inspiroivasta keskustelusta! Sain itse mahdollisuuden oppia lisää, ja vastaavasti arvostin Mikan tervettä nöyryyttä tiedustella myös itselleen viestinnällisiä kehittymisvinkkejä. Jos yhden ydinajatuksen voisi haastattelusta irrottaa, on se henkilöstön voiteleminen rohkeudella, jotta he uskaltavat olla työssään erityisen luovia.
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
