Pitääkö laskiaispullassa olla hilloa vai marsipaania? Siitäkin saa helposti melkoisen väittelyn somessa. Viestintäkoulutuksissa puhutaan usein siitä, miten yhteiskunnastamme on tullut varsinainen mielensäpahoittamisen luvattu maa. Asioista on varmaankin aina valitettu, muistuu mieleen nuoruudesta Kansanradio, johon ihmiset soittivat ja kertoivat kaikkea mahdollista ikävää elämästään. Tämän päivän vastaavana mediana toimii some, jonka kautta negatiivinen viesti on liiankin helppo laittaa eetteriin.
VALITTAMISEN SYITÄ ON HELPPO LÖYTÄÄ. Laitoin hieman kieli poskella Twitteriin listaa aiheista, jotka aiheuttavat toistuvasti negatiivisia avauksia ja sitä myöden yleensä vastakkainasettelua, josta ei ole kellekään hyötyä. Kommenttien perusteella voisi kehittää Mielensäpahoittajan vuosikellon, jonka avulla voi ennakoida negatiivisten teemojen esille tulemisen ja siten ehkä pohtia itsekin niihin reagoimista. Ainakin, jos toimit jossain vastuutehtävässä, suosittelen pohtimaan, kannattaako negatiivisiin keskusteluihin osallistua tai varsinkaan aloittaa niitä. Hyvä ohjenuora onkin pohtia, mitä tärkeimmät sidosryhmäni viestinnästäni ajattelevat?
MIELENSÄPAHOITTAJAN VUOSIKELLO voisi näyttää osapuilleen tältä:
- Huonot Uuden Vuoden lupaukset
- Laskiaispullan hillo- ja marsipaaniväittely
- Pääsiäisen ruoat
- Vappu ja Mantan kohtelu
- Koirankakat ja tupakantumpit
- Kevätjuhla ja Suvivirsi
- Juhannusruuhkat
- Kesäloman kylmä, kuuma ja sateinen sää
- Koulun alku ja ylinopeudet
- Talvirenkaiden vaihto
- Verotietojen julkaisu
- Koulujen joulujuhlat
- Kauppojen joululaulut
- Ensilumi yllätti autoilijat
- VR:n lumiongelmat
- Kinkkujen loppuminen joulukaupasta
- Ilotulitteiden aiheuttamat vahingot
LISÄKSI KUOHUTTAVAT VAKIOTEEMAT, kuten esim. ylinopeusvalvontakamerat, kellojen siirto, huono asiakaspalvelu, johtajasopimukset, politiikkojen suhmuroinnit, sekä vaikea hoitoon pääsy julkisella sektorilla. Joka viikko nousee myös uusia kohun aiheita, jolloin mediaympäristö täyttyy hetkeksi yhdestä uutisesta, ennen kuin puheenaiheeksi nousee seuraava. Mediallistuminen vain ”hektistää” uutistarjontaa ja me kansalaiset olemme mukana sisällöntuotannossa omien medioidemme kautta.
ARVOT NÄKYVÄT VIESTISSÄMME vähintäänkin rivien välissä. Joskus ihan riveilläkin. Sidosryhmät tekevät yhä enemmän valintojaan ja päätöksiään sen mukaan, miten toisen osapuolen arvot kohtaavat omat arvot. Siinäkin mielessä on tärkeä pohtia, mistä viestii ja erityisesti, miten viestii? Mikä on sisällön tyyli ja sävy, koska se vaikuttaa paljon siihen, miten meihin suhtaudutaan. Suosittelen kiinnittämään huomiota siihen, miten vaikeistakin teemoista voisi viestiä rakentavasti. Niin, ettei tahallisesti loukkaa toisia osapuolia ja välttää siten sellaisen vastakkainasettelun, joka ei rakenna mitään hyvää.
VASTUULLINEN VIESTINTÄ on keskeinen osa johtajan, esimiehen ja asiantuntijan työtä. Somea ei voi hallita, mutta oman sisällön osalta vastuu ja valta on meillä itsellämme. Taito viestiä rakentavasti, arvopohjaisesti ja arvoa tuottavasti, nostaa myös markkina-arvoamme työntekijöinä. Vastuullinen viestintä kuuluu myös osana kaikkiin viestintäkoulutuksiin, joita vedän esimiehille ja asiantuntijoille.
Kevään koulutukset näet täältä – Olet sydämellisesti tervetullut löytämään itsellesi luontevan ja rakentavan tavan viestiä!
Jukka Saksi
KTT, MBA, viestintä- ja tekoälykouluttaja, advisor
+358405018357
jukka.saksi@johtajaonmedia.fi
TILAA MAKSUTON UUDISTUSKIRJEENI
”Autan organisaatioita viestimään avoimesti ja hyödyntämään tekoälyä johtamisen, viestinnän ja arvojen vahvistamiseksi” kouluttajan sekä advisorin rooleissa.
Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja. Toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin artesaani, jonka jälkeen aikuisopiskellut MBA ja kauppatieteiden tohtori. Väitöskirja finanssialan johtajuudesta (2013).
Löytyy Twitteristä, Linkedinistä, Facebookista, Instagramista, Threadsista ja BlueSkysta. Linkit sisältöihin ja palveluihin löytyvät täältä.
